maanantai 12. lokakuuta 2015

Värikylläisen viikonlopun jälkeen kotona pysähtyneisyyttä, sellomusiikkia ja rauhaisaa syyseloa.
Pienenä piristeenä (minulle) uusi pöytä ja tyttären syyslahja, suuri kello.





6 kommenttia:

  1. Suurten kellojen maanantai :)
    Kuuluiko sellomusiikkia ihan oikeastikin ?

    VastaaPoista
  2. Huomasin myös kellojemme samanpäiväisyyden :) Bablo Casalsia. Minä rakastan selloa...ja viulua.

    VastaaPoista
  3. Kaunis ruokaryhmä! Viulumusiikki on minustakin ihanaa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Irmastiina! .) Viulu ja sello sopivat syksyn hienoiseen melankoliaan.

    VastaaPoista
  5. Suuresta kellosta näkee hyvin ajan kulun...:)
    Kauniita sisäkuvia, ihana tuo sellonsoittaja!

    Edellisissä postauksessasa upeata syksyä!

    VastaaPoista
  6. Hei Sirpa ja kiitos! :) Ajattelin itsekkin, että nyt on kellolla kokoa, ja ei pääse siltä piilloon huomaamasta vanhenemistaan :)

    VastaaPoista