tiistai 1. marraskuuta 2016



Tervehdin sinua marraskuu!
Selvitin, mistä nimesi on saanut alkunsa, kun en tiennyt.

"Marraskuussa kasvit, jotka eivät talvehdi, ovat jo kuolleet eli ne ovat martaana. Marraskuu lienee saanut nimensä juuri siitä."

Sinä toimit siltana.
Viet meitä sitä odotetumpaa kuuta, joulukuuta kohti.
Hiljennät pienen ihmisen menon, rauhoitat pimeydelläsi.
Päätät syksyn ja tuot meille talven.
Olet yhtälailla tärkeä kuu,mutta älä suotta suunnittele
vierailustasi pitkää.
Näemmehän taas ensi vuonna.

(lorut lainattu netistä)



Marraskuun iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain – se on kadoksissa.





Pakkaspojat rakentavat,
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee,
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.





Kun viimeinenkin vapiseva
viluinen lehti
pudonnut lokakuun
kämmeneltä kahisemasta
maisemaa peittämästä
miten hiljaista
valoistunutta
avaraa.
Pilvissä kudotaan jo
kuuraharsoja
ja ennen pitkää marraskuu-kaaso
levittää hohtavan
hunnun kaiken yli.
Jäätyvät aallot
hääkelloina heläjää.

-Maaria Leinonen-



10 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Marraskuun tunnelmaa tosiaan!
    Joko siellä pyrytti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Seija! <3 No ei pyryttänyt ennustetusti, mutta kyllä täällä nyt lumi maassa on. :)

      Poista
  2. Marraskuu...ihana hämärä ja pimenevät illat..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kynttilät! :) On tässä oma viehätyksensä.
      Kiitos Hannele! <3

      Poista
  3. Kiitos, ihana postaus! Upeaa kuvan ja sanan yhdistelmää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos itsellesi Sussi! <3 Ihana kuulla, että tykkäsit. :)

      Poista
  4. Ihanaa, minäkään en tiennyt, mistä marraskuu juontaa "juurensa". Kiitos tästä tiedosta. PS Sinun uusi bannerkuva on aivan ihana <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katinka!<3 Marras kun ei oikein tarkoittanut mitään, niin rupesin penkomaan googlea, että mistä tämä kuu on saanut oikein nimensä.:)
      Pidän itse kovasti tuosta Kupittansaven pikku esineestä.

      Poista
  5. Voi kuinka paljon tuotkaan iloa kuvillasi ja nyt runoillasi, lämmin kiitos.
    Marraskuu on ihanaa aikaa, mutta kun minulta kysytään niin joka vuodenaikana on puolensa. Erityisen ilahtuneita olimme 3-vuotiaan lapsenlapseni kanssa tuosta: Marraskuun iltoina voi nähdä kummia - runosta. Sitä on sitten laulettu 3 ja 2 vuotiaiden kanssa Hämähämähäkki-laulun sävelin ja vain hieman päätteitä muunnellen:)Ja voi onnea suurta, Helsingissä on lunta ja lisää tulee. T: Tuulikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä lämmitti sydäntäni Tuulikki! <3 Kun minulla ei vielä ole omia lapsenlapsia aivan hurmaavaa kuulla, että postauksestani on ollut sinulle ja lapsenlapsillesi iloa! <3 <3
      Olet varmasti ihana mummi.Sieluni silmin näen teidät siellä laulamassa :)
      Nautitaan lumesta ja valosta ja huomisesta auringosta!
      Halit sinne pikkuisillesi.<3

      Poista