maanantai 20. helmikuuta 2017







Toppuuttelen.
Yritän sisäistää tosiasian, että olemme vasta helmikuussa.
Aurinkoiset päivät ja keväinen linnunlaulu ovat tähän aikaan vuodesta poikkeuksia, eivät tyypillisiä.
Myönnettävä kuitenkin on, että vähän tuntuu, kuin lapsesta julmassa tikkarileikissä-annetaan ja otetaan pois.
Tämänpäiväinen harmaus ja vetinen lumisade olivat taas kaukana niistä aurinkopäivistä ja sulavan lumen lorinasta ihan tuossa parisen päivää sitten.
Ilmat ovat hyvin vaihtelevat, ei selkeää eteenpäin menoa vaan yksi eteen  kaksi takapakkia?
En kuitenkaan halua enää palata talvitunnelmiin,nyt kestän kuin suomalainen nämä viikot, jotka vielä kunnon kevään esteenä ovat.
Lopuksi laitan Aaro Hellaakosken runon, jonka tunnelmasta saa voimaa odottaa tulevaa.

Mukavaa alkanutta viikkoa! <3







KEVÄTTÄ KATSOMASSA

Hei humise kevähän tuuli
nyt halki hankien maan.
Jo korvani kiurun kuuli.
Käyn kevättä katsomaan.

Voin sukset jo aittaan kantaa.
Nyt pieksuni voitelen
ja kohti ulapan rantaa
käyn hiljaa, kurkkien.

Jo kaukaa äänet kuulen
nuo hurjat keväiset.
Kun rannalle ehdin, luulen
kaikk' irti on aavehet.

Kuin intohimot hullut
sydämissämme siitetyt
vapahaks olis äkkiä tullut
ja hyppelis hihkuen nyt.

Ja ilmassa vinkuu ja soipi
ja tuhannet siivet lyö.
Keväthenget ne karkeloipi
kevätlintujen siivet lyö.

Kun hiihtelin viikko sitten
ja tähysin seljälle päin,
helyn kuulin jäähilsehitten,
lumiaavikon aution näin.

Nyt jäätiköt sihisevät,
lepän norkot on puhjenneet.
Se saapui se toivottu kevät.
Ja kohisten käyvät veet.

Mut pälvillä, lammikoissa
on hilpeät, tuliset häät.
On arkainkin arkuus poissa:
kevättaistelut kuulet, näät.

Kun suokulaisurosta kaksi
noin naaraasta taistelee,
voit päästä todistajaksi
miten rakkaus villitsee.

Voit astua kohti niitä--
ne eivät sinua nää.
Vain hiukkasen siirtyvät siitä,
taas alkavat temmeltää.

Niin korvissa soipi ja helää.
Niin hanget höyryävät.
Niin jokainen mätäs elää.
Puut tuulessa hymisevät.

10 kommenttia:

  1. Hellaakoski on mielirunoilijani, minulla on mökillä paksu kirja hänen runojaan.
    Luonnontieteilijän tiedoilla ja runoilijan sielulla syntyi monta koskettavaa luontorunoa.
    Kiitos Mirjam-Matilda ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä hän tässäkin tosiaan on luonnon "ytimessä" :)
      Aika nerokkaita kuvailuja?
      Kiitos sinulle Seija! <3

      Poista
  2. Niin tämän hetken ruono! Pientä valtataistelua luonto käy, mutta kevät puskee nuoruuden innolla =D

    Iloista tiistaipäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tuo nuoruuden innolla! Totta tosiaan,talvi on jo vanhus ja nuori kevät saapumassa. :)
      Auringosta iloista tiistaita sinullekin Sirpa! <3

      Poista
  3. Talvi ja kevät menvät tähän aikaan aina vuorovetoa. Kevät voittaa pian

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin voittaa!! :) Hauska kuvaus tuo vuorovetoa. Siltä juuri tuntunut!
      Kiitos Sussi! <3

      Poista
  4. Nyt paistta aurinko, näyttää ihan keväiseltä. Kyllä tämä mieli alkaa olla aika malttamaton :)
    Hellaakosken runot ovat tuttuja, koetan löytää runoista aina jotain tunnistettavaa, tunnelmaa tai maisemaa. Johtuen siitä että hän oli papan tuttavia. Pappa oli saanut häneltä muutamia kirjoja lahjaksi, ja taisin lukea näitä jo aika nuorena.Perheellä oli kesäpaikka lapsuuskotini lähellä. Hellaakoskihan oli kuollut jo ennen syntymääni, mutta rouva Hellaakosken muistan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanuutta!Jos minulla olisi runoilijaan mainitsemasi yhteys, lukisin varmasti joka kuvauksen hyvin,hyvin tarkkaan. Josko löytyisi tuttua-juurikin tunnelmaa tai maisemaa.
      Meidän suvussamme kulkee hieno "epäilys".Äidinisänäiti, Wilhelmiina oli istunut nuorena tyttönä veneessä Karjalassa, ja häntä oli rannalta joku komea taidemaalari luonnostellut kuullemma.Ilja Repiniltä löytyy tällainen taulu. :) Jo pelkkä ajatus on mielestäni mielenkiintoinen, vaikkei paikkansa pitäisikään.
      Toivotaan, että kevät kiiruhtaisi. :)
      Kiitos Vikki! <3

      Poista
  5. Mieli alkaa olla jo melko malttamaton, mutta niin heikoilla on talvi kyllä ollut kaikki nämä ns. talvikuukaudet, että suokaamme sille nyt vielä viimeiset voitonhuumat ennen lopullista hyytymistä ;)
    Ensi viikolla alkaa jo maaliskuu, ensimmäinen ihka oikea kevätkuukausi, ihanaa!!
    Todella ihana tuo runo, ja niin totta joka sana ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä se talvi tosiaan yrittää sinnitellä vielä viimeisillä voimillaan ja heittää ilmeisesti vielä huomenissa monta senttiä luntakin.:)
      Mutta, niin kuin sanoit ensi viikolla alkaa virallisesti kevät! <3 <3
      Malttamattomuutta tunnen minäkin, ei millään enää jaksaisi odottaa.
      Taidan liidellä puoli metriä maankamaran yläpuolella, kun alkaa tapahtua. :)
      Kiitos Ansku! <3

      Poista