torstai 20. huhtikuuta 2017




Luin naistenlehdestä jutun siitä, mikä asunnosta tekee kodin.
Jäin miettimään tätä omalla kohdallani.
Minulle koti on äärimmäisen tärkeä tukikohta.
Tunnen jo hississä lähestyessäni sitä hetkeä, kun palaan työpäivän jälkeen kotiin, kuinka rentoudun.
Työvaatteet lentävät ensimmäisenä, päälle jotain väljää ja mukavaa, rintaliivitkin riisun.

Koti ympäröi minut suloisesti kaikella, mistä pidän. Minun kirjani, taideseinäni ja nämä pienet hassut "kaverini".
Kaikkialla, mihin silmä osuu tuntuu tutulta ja omalta. Minun maailmaltani.
Introverttina kuormitun päivän mittaan ulkopuolelta tulevista haasteista, koti ottaa kuin syliin tämän jälkeen.

Kaikella ystävällisyydellä minun on vaikea kuvitella, että joku muu sisustaisi tai somistaisi minun kotini.
Että asuisin kodissa, joka kuvastaisi toisen ihmisen näkemystä ja maailmaa.
Kotini on aina ollut minulle pesä, omannäköiseni turvapaikka.
Vaikka olen saanut elämäni varrella esim. nuorena tyttönä vain pienen nurkan asunnosta, olen tehnyt siitä näköiseni, paikan johon on ihana saapua, paikan jossa minun on hyvä olla itsekseni, omassa kotimaailmassani.

Koti on myös perhe, me. Rakkaat.

Jotkut sanovat, että koti ei ole heille tärkeä, että koti on siellä missä ovatkaan.
Minä en kuulu tähän ryhmään.
Minulle koti on pelkkää lämmintä auraa, tietyssä paikassa paikka, jossa saan olla 100% minä.
Ja minun kodissani pitää olla paljon minun mielestäni kaunista, inspiroivaa ja energisoivaa näkysällä. :)

Kuulisin mielenkiinnolla, mikä asunnosta tekee sinun mielestäsi kodin?
Vai kuulutko heihin, joille koti on vain yösija vailla sen syvempää tarkoitusta.



















12 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä, että kodin pitää itse luo ja sisustaa mieleisekseen. Tietysti voi ottaa toisten kodeista ideoita, jotakin mikä silmää miellyttää.
    KAtselen ja ihailen miellelläni esim. kauniita valkoisia koteja, mutta en osaisi itse sellaisessa asua..:)
    Silloin, parivuotta sitten, kun muutimme tähän pelkäsin, että miten saan tästä Kodin. Edelliset kodit olivat vanhoja ja tämä kiilsi uutuuttaan, mutta nyt voin jo sanoa tämä on Koti♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä minäkin napsin ideoita ihanista kuvista toisten kodeista.Ja saatan sitten soveltaa niitä omassa kodissani.
      Minulla oli valkoinen, maalaisromanttinen pitkä kausi sisustamisessa,nyt olen jättänyt tuon tyylin kokonaan taakseni.Nyt haen värejä! :)Vaaleaa taustaa vasten tosin ne väritkin tulevat raikkaammin esiin.
      Minä luulen, että kotiutuisin parhaiten ja varmasti pysyvästi vanhaan maalaistaloon.Sellaiseen, jossa olisi unelmoimani valkoiset puulattiat ja kaunis puutarhapiha. :)
      Kivaa Hannele, kun vastasit,kiitos! <3

      Poista
  2. Olemme muuttaneet mieheni kanssa 48 vuoden aikana vähän kuin mustalaiset, laskin, että peräti kahdeksan kertaa:) Minulle koti on aina ollut se, missä milloinkin olemme...mutta aina kotimme on ollut omannäköisemme ja turvasatama meille ja pojallemme, jossa on ollut hyvä purkaa niin surut kuin ilotkin.

    Nykyisessä asunnossa olemme asuneet jo 13v (pisin aika ikinä) ja täältäkin on vielä kerran muutettava:)

    Aikanaan haaveilimme, että talvet Espanjassa ja kesät Suomessa, mutta kummasti on mieli vanhemmiten muuttunut. Nyt riittää, parin viikon pyrähdykset johonkin mieluisaan paikkaan, enkä raaskisi olla lapsenlasten takiakaan pidempää aikaa poissa:)

    Suloisia nämä sinun pienet hassut kaverisi!




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka minulle koti on hyvin tärkeä, en minäkään ole jäänyt kaipaamaan yhtään taakse jättämääni kotia.Aina on siitä uudesta tehty uudestaan se KOTI.
      Olen taloista kiintynyt lähtemättömästi vain mummulaani, muista on ollut helppo lähteä ja perustaa uusi tärkeä koti toisaalle.
      Niin ne mielet muuttuu...minä kun nuorena tyttönä lähdin maailmalle Suomesta, pidin tätä kotimaata vihoviimeisenä takapajulana. Ja nyt paratiisina.:)
      Kiitos Sirpa ja mukavaa kun vastasit! <3
      Ymmärrän hyvin, että mummous estää koko talven poisolon. :)

      Poista
  3. Oman varsinaisen kodin ja mökin olen sisustanut oman mielen mukaan ja joitakin omituisia otuksia minullakin on. Harvoin vaihdan sisustuksessa mitään, en ainakaan suuresti. Mutta tunnen olevani kotona missä sitten olenkin. Matkalla ollessani, sanon, että menen kotiin, kun menen sinne missä majoitun. En ehkä hotellihuonetta kutsu kodiksi ;) Tunnen, että koti on sellainen paikka, jossa koen olonin turvalliseksi. Paikka, jossa voin halutessani olla vaikka koko päivän lukemassa, piirtelemässä ja jonne väsyneenä haluan palata. Vaikka olen matkalla yksin, en koe ns. koti-ikävää, en pitkälläkään reissulla.
    Viihdyn kyllä kotonakin, siinä varsinaisessa, oikein hyvin.
    Mutta ymmärrän sinua varsin hyvin ja nautin nähdessäni kuvia kauniista ja mielenkiintoisesta kodistasi. Joskus silmiini osuu siellä jotakin tuttuakin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskonkin, että sinä tuollaisena maailmanmatkaajana tunnet kodiksi turvaisan paikan jossa rentoutua omissa puuhissaan.Jäin miettimään tuota, että sanot meneväsi matkoillasi kotiin sen hetkiseen majapaikkaasi. No niinhän minäkin teen. :)
      Täälläkin isännän luonakin saatan sanoa, että nyt kotiin, kun olemme asioilla.
      Eikö ole muuten sekin mielenkiintoista, että yleensä ihmiset jotka asuvat yksin, puhuvat muodossa meille ja meillä.
      Pikkukaveri on kotiutunut hyvin ja supisee muiden mukana salaisuuksia. :)
      Kiitos Seija, oli mukava kuulla sinun ajatuksiasi tästä aiheesta! <3

      Poista
  4. Olen samanlainen koti-ihminen kuin sinä (yllätys, yllätys :)!Koti on turvasatama, oma pesä. Mikään ei voita kodin lämpöä ja tuttuutta, turvallisuutta. Matkoilla on mukavaa käydä, mutta sen jälkeen parasta on kotiinpaluu. Olen kiitollinen, että on olemassa paikka, johon palata.
    Olemme sisustaneet kodin omannäköiseksemme; minustakin olisi outoa, jos joku muu sisustaisi meidän pesämme. Vinkkejä voi toki antaa.
    Onnellista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Hyvin samanoloista ajatusta kuin itsellänikin tästä aiheesta.
      Kotiinpaluu jo sanana on niin suloinen? :)
      Kiitos kun vastasit Piipe! <3

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos kun vastasit Kristiina ja kivaa viikonloppua sinullekin! <3

      Poista
  6. Koti on mahdottoman tärkeä paikka1
    Kun lähdin töihin, sanoin joka aamu : "Hei, hei koti! Sillätavalla puoliääneen :)
    Kodin tekee, kerroksellisuus, niinkuin sisustusohjelmissa sanotaan. Siellä on perheenjäsenten tekemiä juttuja, mutta se ei ole kuitenkaan museo.
    Siellä on lempipaikka, tai lempipaikkoja.
    Meillä on viihtyisä koti omasta mielestäni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin!!! :) Joka aamu sanon töihin lähtiesssäni, että hei hei koti tai nähdään. :)
      Kodin lempipaikat, niitä ei todellakaan voita tunnelmaltaan ja suloisuudeltaan monikaan asia.
      Koti kuroo yhteen läheiset, oman perheen juuri noilla lasten,vanhempien, isovanhempien jne. tekemillä jutuilla, joita katselet päivittäin.
      Jotenkin miusta tuntuu, että luontokin on hyvin tärkeässä roolissa teidän kotona? :) Mukavaa, että vastasit Vikki, kiitos! <3

      Poista