tiistai 11. helmikuuta 2020


Onneksi kaksi myrskyisää sadepäivää ovat nyt ohi! Tulikin maattua kunnon painaumat tyynyihin telkkaria katsoen. Veteläksihän se vähän vetää, kun ei pääse rivakalle lenkille raikkaaseen ulkoilmaan. No,sain sentään käytyä läpi vanhoja papereita, kyllä niitä kerääntyykiin, huh!Pitäisi vissiin ostaa silppuri, ettei jatkossa tarvitsisi käsin repiä.Pistin loput pinoon ja päälle lapun, että polta maalla.


Ilmoittivat kaupungilta, että olivat kaataneet puun- josta pistin viestiä, että kaatuu kohta jonkun niskaan.Olinhan minä jo lenkilläni huomannutkin, että työ on tullut tehtyä.Hyvä näin, vaikka siinä viikko ilmoituksesta menikin.Olivat samaan vaivaan kaataneet toisenkin ulkoilureitin yläpuolella notkuvan puun.Vastasin viestiin kauniilla kiitoksella.


Tänään ilahduin siitä, että pääsin taas ulkoilemaan ja vanhan koulukunnan talitiaisesta, joka niin kauniisti pisteli titityytä, niin kuin se ennenvanhaan laulettiin. Kyllä se vaan joka kevät saa hymyilyttämään.Toivottavasti joku tämän kesän poikasista oppii laulamaan taas vanhaan malliinkin.


Kultainennoutaja ilahdutti myös. Kun hymyilin sille vastaan tullessamme, se halusi tulla antamaan minulle pusun.Olen huomannut, että koirat reagoivat hymyyn aivan samalla lailla kuin me ihmisetkin.Ulkoilevat koirat ehkä katsovat jo pidemmältä, että olenko millä asialla, mutta hymy saa ne aina rentoutumaan ja heiluttamaan häntäänsä.Kyllä se vieraan ihmisenkin hymy saa aina hyvälle tuulelle.


Iloa myös se, että lenkille lähtiessä tihkusi vielä edellisten päivien jämiä, loppupuolella sai nauttia jo esiintulleesta auringosta. Ajatella, että seuraava on jo maaliskuu!


Ilahduin myös huomatessani, että talven aikana kurjaan kuntoon mennyt ja lehtensä tiputtanut kiinanruusuni, on alkanut valon lisääntyessä kasvattaa uusia, hennonvihreitä lehtiä.Tuollainen nakupelle se on jokaisen talven jälkeen, ja loppukesästä jo leikkelen siitä oksia, ettei ihan viidakoksi muuttuisi tuo työpöydän kulma.


Täällä kotona kaipaan nyt raikkaita värejä.Kahtena sadepäivänä tuli myös laitettua talvisempia juttuja kaappien piiloihin odottamaan ensi talvea.Sieltä ne voi sitten taas ottaa esiin kuin uusina.


Tuolla meidän ympäristössä kevät on jo pitkällä.Ensin näkyi joitakin pulleita silmuja ja jokunen pieni lehtikin.Nyt tuntuu siltä, että niitä silmuja alkaa olla jo joka puolella.Tietääköhän etelärannikon luonto, ettei sitä talvea tänä vuonna tulekaan.


Parin pakkaspäivän jälkeen muodostuneet rantajäät ovat lahdelta sulaneet kokonaan pois.Siellä se meri vapaana taas tänään lainehti.


Ihana tämä toiveikas matka kohti kesää.
 Mukavaa alkanutta viikkoa!<3

10 kommenttia:

  1. Herkän keväiseltä näyttää myös sinun kotonasi, ihania värejä, tauluja ja tunnelmia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi!❤Mainitsemasi asiat ovat minulle kovasti tärkeitä kotona.😊

      Poista
  2. Viimeviikolla huomasin, että naapurin syreeniaidassa on jo isot silmut ja linnut esittävät kilvan kuorolaulua ...melkein on jo kevät♥
    Komeat pelakuuut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele!❤Erikoisen ajoissa ovat nämä,tyypillisesti paljon myöhemmät keväänmerkit.Pelargoniani selvisivät tästä talvesta melko hyvin.Luulen,että se johtui leudosta talvesta ja siitä,ettei lämmitetty niin kovasti sen takia.Normitalvina ovat melko surullinen näky lopputalvesta.No,saavat taas kukoistaa maalla porstuassa koko kesän,siitä ne tykkäävät.😊

      Poista
  3. Linnut laulelevat jo meilläkin ja lumi sulaa kovaa vauhtia. Eipä päästy lasten kanssa hiihtämään, niin kuin oli alunperin meininki.
    Minustakin on niin ihanaa, kun kevät tulee tuota pikaa ja päivät ovat hurjan paljon jo pidentyneet. Eläköön vuodenaikojen vaihtelu!
    Ihanaisia päiviä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläköön!😊Päivien pidentymisen näkee jo tosi hyvin!Viimeksi eilen havahduin huomaamaan,kuinka valoisaa oli vielä viiden jälkeen!Ihanaa!
      Kiitos Piipe ja ihanaisia päiviä sinne Sinullekin!❤

      Poista
  4. Kauniit kuvat ja kiva on alkaa ottamaan taas vähän kevään värejä vastaan:) Ihana kun kevättä kohti mennään, aurinkoa ja lämpöä kaipaakin jo kovasti! Mukavaa viikon jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikkei tämä talvi mikään tuju ollutkaan,pitkältä tuntui kuitenkin.😊
      Ehkä sen takia kun ei ollut lunta ja pimeä vaihe tuntui loputtomalta.Mutta nyt!Keväisen valon aistii jo selvästi!Sitä myötä kaipaus raikkaisiin väreihin kasvaa myös.
      Kiitos Päde,mukavaa alkavaa viikonloppua!❤

      Poista
  5. Varmasti turruttaa hieman, kun ulkoiluun ei ole mahdollisuutta tai ei "koiranilmaan" halua lähteä.Jo useampi tupapäivä itsellänikin syystä, että sataa niin raskaasti räntää.
    Komeaa kuustasi katsoessani, muistin omaa halipuutani. Miten se mahtaa voida?
    Osmankäämi on kaunis maljakossakin, vaan itse en enää ikinä laita niitä maljakkoon! Kerran yksi osamnkäämi hajosi ja voi jukra sitä höytyjen määrää, mikä levisi pikku huoneeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tupapäivät ovat tylsiä,jos ei keksi itselleen jotain mukavaa puuhaa.Huomaan itse laiskistuvani helposti,jos en pääse raittiiseen ilmaan happihyppelylle.
      Voi,minullakin on jo ikävä omaa halipuutani!Siellä se huojuu tälläkin hetkellä-toivottavasti,maalla,kotimetsän korkeammalla kukkulalla.Lisäsin tuon toivottavasti,kun kavereitaan talvimyrskyt aika-ajoin nöyrryttävät kaatumaan.
      Muistan omakohtaisen kokemuksen tuosta osmankäämien räjähtämisestä.Äidillänikin oli niitä maljakossa lapsuudessani ja muistan sen manaamisen,kun sitä nöyhtää sitten oli joka puolella kun tulimme jostain takaisin kotiin.Eipä niitä sen koommin enää maljakkoon ilmestynyt.Taisi olla 70/80-luvulla yleinen koriste.
      Kiitos Aimarii!❤

      Poista