Meillä oli tinttien kanssa tänään hyvä yhteisymmärrys siitä,että kevät on tulossa.
Vaikka niillä oli kova tohina päällä ravinnon etsimisessä,
muistivat siinä sivussa lauleskellakin.
Titityy,titityy!
Ja se,jos jokin on merkki lähestyvästä keväästä.
Meillä on jokaisella oma käsityksemme tästä.
Moni nauttii vielä sydäntalvesta.
Minulle kevät alkaa olla jo ihan tuossa nurkan takana.
Sitä mukaa kun valo lisääntyy,lisääntyy myös minun kevätkuplintani kihelmöinti rinnassani.
Päivässä alkaa olla yhä pidempiä ja pidempiä virkeystunteja.
Enää ei juurikaan haukotuta kolmen,neljän aikoihin.
Otin nuo cd.t tuohon soittimen eteen,muistaakseni syksyllä.
Kuka arvaa,kuinka monta kertaa olen soitellut talven aikana.
Juu,en.
Radiota olen kyllä kuunnellut usein.
Kauniita joulu-ja muita kortteja,olen vastaanottanut vuodenvaihteessa.
Ja ihania ylläripaketteja.
Pojan Kreikasta lähettämä on nyt ollut kuukauden matkalla,
alan menettää toivoni sen perilletulosta.
Seuranta näyttää siihen asti,että olisi lentäen lähtenyt Ateenasta eteenpäin,
ja sen jälkeen on mysteeri,mihin on joutunut.
Täytin jo postille katoamisilmoituksen,
mutta olen skeptinen senkin suhteen.
Viimeksi kun sellaisen lähetin vuosi sitten toisesta paketista,
eipä ole kuulunut mitään yhteydenottoa asian tiimoilta.
Pienen tyttärenpojan näin toissapäivänä.
Voi kuinka hän hymyili mummille turvakaukalostaan tullessaan ovesta sisään.
Ja kaikki huoli siitä,ettei muistaisi mummia,hävisi viimeistään siinä vaiheessa,
kun hän tepsutteli suoraan syliin.
Miten on pieni ihminen rakas,
kun vielä ottaa kaulasta kiinni ja halaa!
Monta senttiä oli kasvanut ja touhuaa jo niin kovasti menemään.
Mummina on ihana olla.
Joko kohta pääsee työntämään siemeniä multaan!
Varaslähdön ottanut pelargoniakin on minun kanssani lähestyvästä keväästä samaa mieltä,
meillä vallitsee täällä senkin kanssa hyvä yhteisymmärrys.
Kurkimme säleiden välistä toivorikkaina kumpikin,
että kuinka paljon pidempään on valoa kunakin päivänä.
Sen talvihonkkelit serkut vieressä empivät vielä.
Ne ovat vuosien varrella tottuneet ryöpsähtämään kasvuun,
vasta päästyään mummulan porstuaan omalle paikalleen.
Mutta on niilläkin,joskin maltillisempina jo hiukan kevättä rinnassa.
Sieltä jo pieniä vaaleanvihreitä lehtiä pilkistelee.
Oikein mukavaa tammikuun jatkoa!
❤