sunnuntai 22. tammikuuta 2017




Aamuauringon ihana kajo.
Räystäältä tippuu vesipisaroita,yksi toisensa perään.
Linnutkin touhukkaina-tuntuu, että ne nauttivat valosta ihan yhtä paljon, kuin minäkin.
Tämä on jännää aikaa-tietää, että kaikki voi muuttua hetkessä, mutta myös sen, että kohti suurempaa valoa, värejä ja lämpöä ollaan vääjäämättä kuitenkin menossa.

Suuresta kunnioituksesta Kimmo Ohtosta kohtaan, poistin eilisestä postauksestani kaikki kirjan sisäsivuilta ottamani kuvat.
En innoissani tullut ajatelleeksi copyright-asioita ollenkaan.
Tästä olen pahoillani.

Ihanaa, aurinkoista sunnuntaita! Ottakaa paljon kauniita kuvia! :) <3







lauantai 21. tammikuuta 2017




Ihana,kiireetön aamiainen,aurinkoinen kaunis talvipäivä.
Olen eilisestä ollut syvällä metsässä, huimissa näkymissä ja tarinoihin uppoutuneena.
Posti toi perjantaina myöhäisen synttärilahjan, jonka hankin itselleni.
Upea, upea Kimmo Ohtosen Karhu voimaeläin-kirja!

Karhu on minullekin voimaeläin, kunnioitusta ja pelkoakin herättävä mystinen, mahtava metsän kuningas.
Karhu on kulkenut rinnallani koko elämän.
Etunimeni Ursula  juontaa Ursuksesta ja tämän aikoinani tiedostaessani karhu saapui uniini, joista edellisessäkin postauksessa mainitsin.
Pystyn hieman tulkitsemaan näitä unia missä se seikkailee, koska karhu niissä olen minä itse.
En mainosta, mutta suosittelen ehdottomasti tätä kirjaa!!
Ja Kimmo Ohtonen - ihana mies! <3

Aurinkoista viikonloppua!! <3 <3






torstai 19. tammikuuta 2017



Tunnetiloja

Bussissa oli taas liian hämärää lukea kirjaa, joten eriydyin omiin ajatuksiini.
Mietiskelin tunnetiloja.
Sanovat, että pitäisi olla läheisessä yhteydessä tunteisiinsa.
Pitäisi tietää, miltä minusta tuntuu.
Introverttinä minulle on mahdotonta ajatella tilannetta, ettenkö olisi omien tunteitteni kanssa hyvin läheinen ja tuttu.
Päinvastoin välillä tuntuu, että tunteita voisi olla vähemmänkin aika ajoin.
Ettei tarvitsisi tuntea niin yltäkylläisesti ja läpikotaisin.

Uniini olen itse jo niin tottunut, että en hätkähdä enää mistään, toinen kun näkisi voisi pitää vähintäänkin outoina.
Ja hyvin, hyvin outoja näenkin.
Minun yöni kuluvat mitä kummallisimpia raitoja katsellessa.
Olen päätynyt siihen tulokseen, että pää työstää pois päivän aikana tapahtunutta kuormitusta tunteista ja havannoista, joihin reagoin intensiivisesti.

Kun ekstrovertti elää tilanteessa kuin kala vedessä, minä olen jo ehtinyt mietiskellä ja tunnustella kaikki maan ja taivaan välillä ja kiinnittänyt huomioni jokaiseen pieneenkin tunnelmasävyyn ja asiaan.
Onnekseni olen onnistunut opettautumaan aika hyvin pois ujoudesta-työtä se on vaatinut ja minussa asuu nykyään pieni harjoiteltu ekstrovertti kanssakäymisien suhteen, mutta tunteitani en pysty muuttamaan ja ne ovat vahvat.

Tänään tuntui taiteelliselta.
Piti mennä töiden jälkeen pieneen ihanaan, perinteiseen paperikauppaan Helsingissä.
Tiesin, että saisin siellä tunnelmalle jatkoa.
Kyllä kivijalkakaupat ovat kuin oikeita hienoja kirjoja ja kauppakeskukset niitä tabletilta luettavia.
Ymmärrät mitä ajan takaa, jos pääsit jyvälle mitä tarkoitan tällä taiteellisella tunnelmalla.
Paperin tuntu, tuoksu. Kirjepaperilaatikot, kortit ja maalaus/piirustusvälineet- niihin hullaannuin jo nuoresta, kun isäpapan kanssa kävimme Wulffilla työskennellessäni hetken isukin mainostoimistolla.

Tästä se alkujaan lähti, se tunnetilojen mietiskely. :)

Mukavaa, tunteikasta viikonloppua! <3













keskiviikko 18. tammikuuta 2017









Viime sunnuntaina kävin mutsimuikkusella treffaamassa pikkusiskoa (kuvassa olemme Korkeasaaressa), joka oli pikavisiitillä Köpiksestä käymässä.
Samalla näin myös siskontytön, joka on muuttanut Kuopioon ylkänsä kanssa.
Suku maailmalla levällään... :)
Kuvasin myös mutsimuikkusen esineistöä, kun taloyhtiössä alkaa putkiremontti ja muikkunen joutuu evakkoon joksikin aikaa.
Kuvassa isoisänisän taskukello.

Täällä kotona tuikkukupit ovat jo joutuneet kirjahyllyyn  pois paraatipaikaltaan, vähän niinkuin jo säilöön ensi vuotta varten.Saattavat jopa tuosta joutua kaapin uumeniin kevätilmeen tieltä.
Minä miellän kynttilät alkutalveen ja jouluun,muulloin ei oikein synny kynttilätunnelmia.

Ja kurre...
Kävimme kierrätyskeskuksessa isännän kanssa viikko, pari taaksepäin, talvilomallani.
No tämä tyyppi siellä ulko-oven vieressä"ota tästä" -pöydällä piti noita pikku kätösiään nätisti ja katsoi minuun surullisena, unohdettuna vanhana, uusien hienojen lelujen tieltä poislaitettuna reppanana.
Lähti tämän tädin mukaan sitten ja anteeksi pyytäen pesukoneessa pyöritettynä kuuluu nyt kotijoukkoihin. :)

Mukavaa alkavaa loppuviikkoa! <3





tiistai 17. tammikuuta 2017






Tänään oli hyvä päivä!
Joku taikasauva josain viuhahti ja parin päivän takainen "mitäänsanomaton" olo on poissa.
Eilen oli jo parempaan suuntaan vireystaso, mutta tänään selvästi olen taas  oma itseni. Kyllä tämä pimeys tästä kohta taittuu.
Päivästä teki erityisen myös yllättävä sähköpostiviesti,josta ehkä tuonnempana lisää.
Elämän ihania, pieniä piristysruiskeita.

Olen hurahtanut retroon...
Minä, joka 60-70-luvulla inhosin niille vuosikymmenille tyypillistä esineistöä ja huonekaluja.
Nyt ahmin retrotyylisesti sisustettuja koteja lehdistä, sen ajan tyypillistä väri-iloittelua ja asketismia.
Piti ruotsinkielinen lehtikin ostaa ihan vain kotimatkalle katselunautinnoksi,montaakaan lausetta en ruotsia osaa lukea...

Olen myös aloittanut pienimuotoisen keräilyn.
Minua on alkanut kiinnostaa suomalainen muotoilu ja nimet sen takana.
Avainsana keräilyssäni on keltainen väri ja astioiden on oltava myös melkein priimakuntoisia.
Ja kaikki tulee päivittäiseen käyttöön ja toisesta päästä karsitaan vanhaa pois.
Kuinka valtavasti nämä tuovatkaan muistoja nuoruudesta.Olisipa silloin ollut kaukaa viisas ja säästänyt retro-tavaraa.Nyt olisi ottajia! :)
Muistatko sinä näitä kuoseja lapsuudesta/nuoruudesta?

Mummulan liinavaatekaapit ja muut piirongit ja lipastot "mummin ja vaarin huoneessa" ovat NIIN in, kuin vaan voi olla! :) Jos ottaisin huoneesta kuvan, voisi olla uusimmasta Avotakasta, vaikka jokunen vuosi taaksepäin oli vain ankean vanhanaikaista.

Tämmöistä tänään. 
Huomenna jo keskellä viikkoa.
Mukavaa tiistai ehtoota siis toivottelen! <3













maanantai 16. tammikuuta 2017




Naise elämää?
Jos sää ole itsenäine, sää ole pelottava.
Jos sää ole ystävälline ja ymmärtäväine, sää ole liian kiltti. Ku sää sano, mitä sää ajattele, sää ole rääväsuu.
Jos sää ole hiljaa, on sus jotta kummallist.
Jos sää anna, sää ole helppo nakki. 
Jos sää pihtaat, haeta joltain muult. Yritä täsä sit olla.
Jua pari lasi kuaharii. Venytel tualis semmottos, et pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon näköst. 
Ei iloseks tulemiseks enemppä tarvita. 
Pan lähettäen kaikil, joil o väsymyst ja kaikil, joil ei ol ja si kaikil, joil halut viesti laitta. Kyl o helppo ol naine!!!!

 Heli Laaksonen/Positiivarit 17.11.2008




perjantai 13. tammikuuta 2017






Pienen pienen, henkäyksen hentoisen hetken keltarintainen lintunen ilakoi tänään.
Tuoksuikin keväältä.
Ihan pienen hetkisen vain.