sunnuntai 11. syyskuuta 2016





Kun näkee vähän, näkeekin paljon.

Erittäin hyvin nukutun yön jäljiltä sunnuntaiaamun tunnelmaa kaunisti upea sumu.
Viltin ja kuuman kamomillateen kanssa isännän parvekkeelle istumaan.
Silmät ahmivat puiden ääriviivoja ja kolmiuloitteista maisemaa.
Tarkastelivat jokaisen, pienenkin yksityiskohdan.
Kuinka suuremmoisen kaunis, hiljainen ja meditatiivinen aamuhetki!




















10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. On todella! Hyvin salaperäinen ja hyvin rauhoittava näkymä katsella. :)
      Kiitos Hannele! <3

      Poista
  2. Kauniit sumukuvat! Etenkin tykkään neloskuvasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihreät lehdet puissa, vasten tuota harmaata sumua oli todella kaunista katseltavaa.
      Kiitos Sirpa! <3

      Poista
  3. Kuin japanilainen tussipiirros!
    Rakastan sumun pehmentämiä maisemia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin rakastan! Ja todella, hyvin japanilainen näkymä.
      Ajattelin aamutuimasella, että tämä näkymä rauhoittaisi hyvin hetkinä, kun esim. olisi stressaantunut tms.
      Kiitos Seija! <3

      Poista
  4. Hienot kuvat!
    Mukavaa illan jatkoa!😊💕

    VastaaPoista
  5. Ihanat kuvat. Sumu ja suhmurakin on kaunista!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pilvi! <3 Ihana sana tuo suhmura! :)

      Poista