torstai 26. huhtikuuta 2018



Sumuisia aamuja olen ihastellut ja suurten muutosten aattoa täällä
vietän.
Olen kovasti ylpeä itsestäni, että rohkeasti kuljen sitä kohti, mikä
tuntuu hyvältä.
Taas huomasin, että elämäni kulkee seitsemän vuoden sykleissä.
Aina pitää ravistella vanhat tomut harteilta ja lähteä uutta kohti.
Ihanaa viikonloppua! <3 <3











31 kommenttia:

  1. Kauniit utuiset kuvat! Onnea valitsemallesi tielle, minne ikinä se johtaakaan <3

    VastaaPoista
  2. Kauniita sumukuvia!
    Onnea uusiin haasteisiin♥

    VastaaPoista
  3. Salaperäistä ja upeaa utuisuutta, niin kuvissa kuin tekstissä ;)
    Ihanalta kuulostaa, joten sylin täydeltä onnea valitsemallesi polulle ♥

    VastaaPoista
  4. Oletpa salaperäinen..:) Onnea uudelle alulle...seuraavalle seitsemälle vuodelle♥

    VastaaPoista
  5. Hienoja sumukuvia! Onnea uusiin tuuliin, olkoon ne oikein lempeitä♥ Mukavaa alkavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
  6. No onpa todella ollut sumuista. Mielenkiintoisia utukuvia. :)
    Onnea uusille urille! Muutos vaatii rohkeutta, mutta useimmiten kannattaa ottaa riski.
    Suloista viikonloppua Sinulle! Minä matkustankin huomenna sinne kotinurkillesi pääkaupunkiin, sillä olen menossa katsomaan Kansallisteatteriin Juliia ja Romeota.Romeon roolissa näyttelevä Olli Riipinen on ystäväni poika, joten onhan näytelmä sitten ehdottomasti käytävä katsomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe!Toivottavasti oli nautittavaa teatteria.Tottahan toki oli käytävä katsomassa,jos ystävän poika oli pääosassa!😊
      Hauskaa vappua Sinulle!♡

      Poista
  7. Kaunis usvainen kaupunki. Pidän usvasta maisemissa ja kuvissa, koska se peittää ylimääräisen ja kuvainnollisesti jättää olennaisen (olevaisen?) jäljelle.
    En osaa selittää miksi, mutta piristyn aina, kun ihmiset uskaltavat tehdä (mitä todennäköisemmin hyviä) muutoksia elämässään. Piristyn omistakin muutoksista, jos ne ovat itseni valitsemia :). Eli tällä johdannolla: Onnellisia uusia aikoja sinulle! Toivottavasti kuulemme niiden sujumisesta ❤️.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ihanasti kuvasit usvaa,juuri noin se on!
      Minäkin olen viime aikoina ahminut kaikki rohkeat uskaltamiset lehdistä ja netistä ja saanut niistä voimaa ja piristynyt niistä.Olen itsekin tehnyt elämäni aikana monta rohkeaa muutosta,aina on menty parempaan suuntaan.😊
      Kiitos Ninnu!♡

      Poista
  8. Voi miten kauniit kuvat!❤️
    Onnea uusille urille!❤️

    VastaaPoista
  9. Ihanat sanomalehtikääröt, joissa kasvaa kasvaa kasvaa kohti kevättä! Onnea oikealla tiellä kulkemiseen, mikä se sitten minäkin hetkenä onkin. :)

    -Ruut

    VastaaPoista
  10. Tuo seitsemän vuoden sykli toimii minullakin, sen huomaa varsinkin elämää takaisinpäin muistellessa.
    Hmm, mitähän sinulla on mielessä....?
    Onnea ja intoa joka tapauksessa valitsemallasi tiellä! Ehkä kuulemme siitä jossain vaiheessa enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jänniä kyllä nämä seitsemän vuoden kaudet, niitä löytyy useampi minunkin elämästäni.Ajattelin avata asiaa enemmän tähän kommenttien päätteeksi.
      Kiitos Seija!♡

      Poista
  11. Sumu. Siinä on ainekset seikkailuun. Olla piilossa ja esillä yhtaikaa. Kadota maisemaan... Minä fillaroin töihin yhtenä sumuaamuna onnellisena, kello oli 6 ja taisin olla ainoa liikenteessä. Koko maailma oli mun :) Sumu saa kyllä mielikuvituksen liikkeelle, kiitos tästä.

    Onnittelut, kaikkea parasta uuteen, mitä se sitten onkaan! Saat olla totisesti ylpeä, sillä olla rohkea, se ei ole aina helppoa eikä yksinkertaista, se vaatii sinnikkyyttäkin ja luottoa itseen. Täällä myös yritän tomuja ravistella, mutta eivät meinaa irrota. Vielä mä keksin keinon. Kohotan maljan sinulle, uskon muutoksiin ja rohkeisiin naisiin! Halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ah niin koskettavan kauniista kommentistasi Satu!♡♡♡
      Minullakin kesti pitkään kerätessäni rohkeutta.Yhtenä aamuna se sitten oli niin helppoa.Ei enää pelottanut ja minusta kuoriutui se hullunrohkea nainen.

      Poista
  12. Nyt tulin uteliaaksi - mitäköhän se uusi on? Kerrot tai sitten et, jos et niin halua :). Uudet asiat pitävät meidät liikkeessä, joten kannustan. Kaikkea hyvää sen äärellä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä vielä oikeastaan ole muuta kerrottavaa kuin se, että olen repäissyt itseni irti vanhasta,töiden osalta.
      Pistän tähän loppuun hiukan asiasta,niin sitten se on kerrottu täällä blogissakin.😊
      Kiitos Pilvi!♡

      Poista
  13. Jotta pääsen täällä blogissa tavalliseen rytmiini ilman "salaisuuksien verhoja",pistän tähän loppuun pienen avauksen tästä uudesta,johon olen "vapaahypännyt".
    Minä vain loppuunpaloin töissäni.Ilo tekemisestä katosi totaalisesti.
    Joka aamu oli raskasta lähteä.
    Laskin vain tunteja työpäivän loppuun ja aikaa seuraavaan lomaan.Heräilin öisin ja kaikki asiat harmistuttivat.Olin itkuherkkä ja alavireinen.
    Tämä ei ehkä vahvasti ole tullut täällä blogin puolella ilmi, koska kaiken kauniin voimalla jaksoin päivästä toiseen,luonnon ja muun mukavan,jota täällä korostin.Tulihan tännekin joitakin apaattisia postauksia tehtyä, huomasin itsekin jälkeenpäin, ettei ehkä olisi pitänyt postata ollenkaan noina hetkinä.
    Kasvava työmäärä ja erittäin hankaliksi käyneet työmatkat imivät minusta kaiken mehun.
    Halusin vain viheltää pelin poikki .Ja sen olen nyt tehnyt.
    Irtisanouduin viikko sitten ja jättäydyin hetkellisesti ainakin tyhjän päälle.
    Luotan silti täysin huomiseen!En pelkää laisinkaan.Olo on niin huojentunut kuin vain voi olla!
    Ajatus tulevasta kesästä,mummulasta jne.luo minuun vankkaa uskoa,että hyvin tässä tulee käymään.
    Kesän jälkeen toivon,kun olen saanut olla rauhassa,luonnonhelmassa omissa pikku puuhissani hetken, kuljen kohti työpaikkaa,jossa kohtaan jälleen värejä,luovuutta ja kaikkea sitä, mistä minä innostun ja herään eloon ja lentoon.
    No niin, nyt tämä on kerrottu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä sinä♥
      Kokemuksesta tiedän, että teit itsellesi oikein.... olen palanut loppuun. Totaalisesti. Kaikki tuo itkuherkkyys ja yöiset heräämiset, ovat niin tuttuja. Aloin jo olla siinä tilassa, että harkitsin, joskus töistä lähtiessäni, ajavani rekan eteen....onneksi sain voimia sanoa todella pitkän tuosuuhteeni irti ja nyt voin sanoa, että ELÄMÄ KANTAA♥
      Hetkeäkään en ole silloista päätöstä katunut ja uskon, ettet kadu sinäkään♥

      Poista
    2. Kiitos tästä Hannele! <3 Oli huojentavaa kuulla, että täällä on muitakin, jotka ovat uupuneet matkan varrella.Kiitän rehellisyydestäsi ja siitä, että jaoit oman kokemuksesi kanssani.<3
      Annoit minulle myös kovasti hyvää energiaa tuolla ELÄMÄ KANTAA! :)
      Kyllä minäkin siihen uskon ihan tosissani.
      Kyllä se oma terveys ja mielenterveys kuitenkin ovat niin paljon tärkeimpiä asioita, kuin suht hyvä palkka.
      Kiitos! <3

      Poista
  14. Kummallisen tutulta tuo kokemuksesi tuntuu minustakin.
    Kaunista kevättä ja rentouttavaa kesää sinulle. Kyllä ne arjen palaset alkavat taas loksahtelemaan sopiville paikoilleen, kunhan ei liikaa kiirehdi ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä silloin vihjasit, ettei se vuorottelun jälkeen ehkä tunnu yhtään sen helpommalta, ja oikeassa olit.Minä kuvittelin jaksavani eläkeikään sen jälkeen, toisin kävi.Niin moni asia muuttui minulle raskaampaan suuntaan, että nostin kädet ylös.
      Olen luvannut itselleni aikaa, en suostu panikoimaan.Niin paljon hyvää nousi pintaan viime kesänä vuorottelulla.Pyrin siihen samaan suuntaan, ja toivon, että sieltä kumpuaa jokin kuningasajatus joku kaunis päivä. :)
      Suurkiitos myös sinulle Seija, kun kerroit omasta kokemuksestasi ja kannustavista sanoistasi! <3

      Poista