Minun viikkoni maalla

Alkuillan usvaa.

Mummiuden onnea, kauniita auringonlaskuja ja lokakuun lupiineja.

Värien taikaa.

Pienten iltasiivekkäiden kisailun aikaa laskevan auringon kullassa.

Syksyn kosteaa raikkautta.

Metsä.

Suppikset.

Taivaantäysin auroja.

"Sielu ei kestä tätä kauneutta"-hetkiä.

Pilviin kurkoittelua.

Niitä on täälläkin!

Pihan kauniit heinät.

Kun herää oikein aikaisin saa nauttia hiljaisista näkymistä.

Minun auringonkukkani. 

Mummin istuttamat.

Pihatie.

Samettiruusut jaksavat vieläkin.

Riippukeinussa keinuu lähinnä nyt tuuli.

Iltataivaita.

Yön kylmyys viipyy voikukan siemenpallossa.

Vielä riittää ahertajia. Moni nukkuikin työmaalla.

Upea oranssi kuu.

Riko Richardsson.

Ruohonleikkaaja ei enää jaksa. Suostuu keräämään ruohon, mutta sylkee lehdet pois.

Mukavaa alkanutta viikkoa!💜