Minun rairuohoni pääsiäisenä oli syötävää krassia,

 jonka voimakkaaseen, rucolamaiseen tuoksuun kupin keramiikkakoirakin työnsi kirsunsa.

Kaikki mullan alta työntyvä, uusi ja vihreä, soittelee nyt sieluni kesänkaipuun kieliä.

Pitihän niitä keltaisia pieniä narsissejakin ostaa, vaikkeivat päivää paria kauempaa jaksa kauniina. Pitää niistä sipulit säästää ja siirtää maalle syksyllä multiin.

Mutta nyt siihen pääasiaan, mieltä niin virkistävään ja jännittävään puuhaan, kukkien ja hyötykasvien esikasvatukseen. Keräilin lopputalven litran tölkkejä, joista leikkasin reilun kolmanneksen pois, puhkoin terävällä veitsellä pohjiin reikiä ja asettelin tölkit muovikaukaloon.

Tytär kyyditsi äiteen hakemaan kylvömultaa hiukan pidemmältä, kun ei sitä kotikulman marketista saanut. Nyt riittää ensi vuodeksikin. Ison, 30 litran säkin sai yhtä edullisesti, kuin 10 litrankin (jonka vähintään tarvitsin) Rustasta.

Keräsin kaupan siemenistä viime keväänä itse kasvattamistani samettiruusuista syksyllä siemenet talteen. Saman tein härkäpavun kanssa. Talven aikana keräsin ja kuivasin siemeniä myös tomaateista. Mutsimuikkunen oli ulkoillessaan löytänyt erikoisen pensaan, jossa erikoinen pieni hedelmä, senkin siemeniä upottelin multaan. Maalla naapurin rouvalta saamastani jättikurpitsasta säästin myös siemeniä ja kaupan myskikurpitsasta. Kaupasta ostin keltaisen ja oranssin isoköynnöskrassin ja hajuherneen siemeniä.

Salaatin ja pavut kylvän suoraan lämpimiin multiin maalla myöhemmin. Retiisiä ajattelin myös tänä vuonna taas laittaa ja tietenkin perunaa.

Ostolistalla vielä ainakin myös kesäkurpitsan, auringonkukan, kehäkukan, ruiskaunokin siemenet. Ja himottelisi myös suurempi pussillinen kotimaisten perinneketokukkien siemeniä, joista voisi perustaa pienen kukkakedon pörriäisille.

Tölkit peitin kelmulla kun asetin kaukalon ikkunalleni, johon paistaa koko päivän aurinkoisina päivinä.

En ollut uskoa silmiäni, kun ensimmäiset tomaatinidut työntyivät mullasta kahdessa päivässä! Tämän tomaatin kasvun ja sadon juuri toivoisin niin onnistuvan. Ostotomaatti, joka on hauskan ja käytännöllisen muotoinen, pitkulainen. Siitä sai niin hyvin ja käytännöllisesti tasaviipaleita leikattua, ja oli maukaskin lajike. Jos esikasvatus onnistuu hyvin, aion kokeilla sen kasvattamista maalla porstuassa, koska minulla ei ole kasvihuonetta. Porstuassa ainakin pelargonia kukoistaa joka kesä, ikkunoista valoa koko päivän ja kosteutta ja viileyttä öisin.

Myös härkäpapu oli työntänyt samoihin aikoihin itunsa kovan siemenpapupanssarinsa läpi. Harmittavan reunaan papu ajautunut kastellessa, pitänee koulia nopeasti.

Samaan esiinmarssiin ennättivät myös samettiruusun alut. Hauska huomata, että omat siemeneni itivät heti, tölkeissä, joihin istutin kaupasta ostamiani, on vielä autiota.

 Tämä on joka kevät niin hauskaa ja jännittävää puuhaa! Pieniin ituihin muodostuu ikään kuin hyvinkin läheinen suhde. Niitä vaalii ja hiukan kouliikin, ihastelee kasvun etenemistä. Kuin lasta kasvattaisi. Kun itse kasvattamat sitten maalla kukoistavat ja tuottavat mahdollista satoakin, tämä asia osuu johonkin iänikuiseen, maanviljelijägeeniini, onnistumisentunteeseen, että kasvatan itse ruokaani ja kukkasia silmieni ja elintärkeiden hyönteisten iloksi.

Ihanaa keväistä uutta viikkoa!❤❤