Talvi tuli valkein varpain,

huulin huurteisin.
Vilun viitta hartioilla,
hiuksin hileisin.
Peitti pellot nietoksilla,
järvenselät jäällä.
Pupuperhe puikkelehti
talviturkit päällä.
.

Talvi nuuski nurkkapielet,
puhalteli pihamaihin.
Kasvatteli kaikkialle
hyisen harmaan kaihin.
.

Ristiin rastiin pienet jäljet
hangen poikki kulki.
Kylmä ilma ulkosalla
melkein hengityksen sulki.
.

Talvi tuli valkein varpain,
huulin huurteisin.
Vilun viitta hartioilla,
hiuksin hileisin.
.

Pakkasella paukutteli,
tuiskutellen tiet tukki.
Hatarissa ikkunoissa
jäiset kukat kilvan kukki.

Seija Silvennoinen

Ilolla kuljen ja ihastelen talvea. Talvi tuoksuu nyt oikealle, pakkaselle ja lumelle. Aurinko laikuttaa lumen pintaa, luo niin kauniita varjoja, säkenöittää miljoonat talvitimantit, jotka hohtavat hangilla ja leijailevat alas puiden oksilta metsässä.

Sinitaivas ei loista koskaan kesällä näin, kuin se loistaa aurinkoisena talvipäivänä lumimaisemaa vasten.

Hanki kuin avoin kirja tarinoineen. Pupu saapunut ja mennyt, jäkälää ruopannut ravinnokseen. Lintu jättänyt jälkensä kuin enkelin siiveniskut.

Lumi kuin luonnon iho. Aurinko löytää kurvit ja kaarteet.

Jääkukkia muissakin kuin vain hatarissa ikkunoissa.

En halua nyt ajatella, että viikon päästä kaikki tämä kauneus saattaa olla loskaa. 

Leikin vielä hetken, että olen lapsuuteni talvissa, jotka kestivät maaliskuun loppuun.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

❤