Tänään kyllästyin joulumakoiluihin ja kävin hiukan piristymässä ja hankkimassa punaiset posket pakkasesta tuolla rannalla. Oli kaunista, hiljaista ja sinisävyistä. Kotiin palattuani join mukillisen kuumaa kamomillateetä hunajalla, hyvitelläkseni hengitysteitäni pakkasilmasta, josta elimistöni ei vanhemmiten oikein tykkää. Kylmä jää jotenkin sisääni, ja pakkasilla ulkoilun jälkeen iltaisin, usein viluttaa. Kaikkeen sitä saa tottua kun kuuttakymppiä lähenee. Tämäkin minulle aivan uusi piirre.

Joulunkin korjasin jo pois, viisi minuuttia meni. Tuikut ja amaryllis jäi. En ole varmaan koskaan venyttänyt joulua Nuutinpäivään asti, meille joulu on laitettu Annan päivänä ja yleensä kyllä korjattu pois heti ensimmäiseisenä arkipäivänä pyhien jälkeen. Minä fiilistelen joulun niin intensiivisesti, että kun se on ohi, ei tunnu enää joululta. Odotan vuoden vaihtumista ja helmikuun lopulla uskaltaa jo varovaisia ajatuksia lennättää kevättä kohti, ja sitä myöten kohti lempivuodenaikaani kesää. No, maltan kyllä tämän talven ensin, kunhan ei nyt kovin kovia pakkasia tulisi alkuvuodesta.

Mukavia välipäiviä!

❤