Niin se vaan on, että melkein joka päivä täytyy nämä kevään ihmeet tänne blogiin jakaa.

Minulla on tapana ajatella, että saan edesmenneeltä Santtu-koiraltani terveisiä, 

kun näen luonnossa valkoisen höyhenen.

Tällä hetkellä höyhenterveisiä saa päivittäin,

ehkä syynä se, että niitä "pöllyytellään" nyt kovasti.

Huomioin myös, ettei ehkä enää kannata niin huolettomasti edetä kalliokankaan varvikoissa.

Jos aurinkokylpyjä ottaa sisilisko, miksei kyykin.

En halua joutua tilanteeseen, jossa se ei kerkeä minua varoittaa.

Tätä mustarastas-rouvaa minun piti hiukan usuttaa liikkumaan paikaltaan,

kun niin siinä pörheänä ja nokka auki oli jotenkin huonon näköisenä.

Halusin varmistua, että sillä kaikki ok.

Yleensä kipittävät pensaisiin piiloon heti kohdalla.

Kyllä se siitä sitten oikaisikin sulkansa ja meni menojaan.

Ehkä oli vain aurinkokylpyä ottamassa sekin,

tai parittelun jäljiltä pöllähtänyt.

Hyvä tuuleni vain koheni jonkun terveisistä metsässä.

 Koivuihin ilmestynyt hento vihreys.

Pihlajalla jo iso etumatka.

Kielonlehdenkin alta pilkistää.

Taivaalla oli niin hauska pilvikuvio, 

että näytti kuin olisi valtavan männynkävyn alla ollut.

Mukavaa keskiviikkoa!<3