Yritän kovasti pysyä positiivisena ja huomioida vain kaiken ihanan
ja keväisen ympärilläni.
Mutta on se myönnettävä, että alkaa hieman kyllästyttää jo samat ulkoilureitit.
Olen alkanut selvästi muodostaa jo polkuja metsään omille poikkeusreiteilleni.
Tunnen jo kivet ja kannot läpikotaisin, vaikka yritän vaihdella välillä hiukan eri kohtiin.
Pienestä kyllästymisestä kertoi toissapäivänä sekin,
että ihastuin niin näkymään männyn oksien välistä.
Uppouduin hetkeksi kuvittelemaan, että olinkin kaukana lähimetsästäni,
ja kaikki oli ihan siinä silmieni edessä.
Näetkö sinä hienon vaaramaiseman yllä ja alla olevissa kuvissa,
jonka pilvet muodostavat?
Kun olin katsellut tätä mielikuvitusmaisemaa aikani,
muutin sen vielä utuiseksi merimaisemaksi, saarineen,
ennen kuin jatkoin matkaani.
Tulihan edes hiukan vaihtelua.
Minulla ei ole ajokorttia, enkä käytä nyt julkisia.
Olen siis kohtalaisen jumissa näissä lähimetsissä.
Onneksi maisemassa kuitenkin tapahtuu päivittäin muutosta kesäisempään suuntaan,
muuten alkaisi tosissaan puuduttaa.
(tänään tosin tuprutti lunta koko aamupäivän)
Mutta, kyllä minä kovasti ikävöin jo maalle.
Sinne suureen metsään.
Kunhan tämä koronatilanne tästä hieman hellittää,
toivottavasti lähdemme pian joko isännän tai tyttären kanssa.
Tytärtä en ole kohta kolmeen kuukauteen nähnyt,
isännänkin vain vilaukselta auton ikkunasta.
Me kun asumme omissa kodeissamme,
emme ole tapaileet, koska itse olen vetäytynyt omaehtoiseen totaalieristäytymiseen astmataustani tähden ja hän tapailee enemmän ihmisiä.
Että tälläinenkin tilanne elämään tuli.
Kun on ollut näitä aurinkoisia, hyvin lämpimiäkin päiviä,
ajatukseni matkaavat tuon tuostakin mummulan lämpeneviin multiin.
Olisi suuri hinku jo päästä puutarhahommiin.
Surettaa kuinka siellä kaikki tapahtuu juuri nyt,
enkä ole näkemässä.
Taitaa olla jo täysi kesä kun auto kaartaa tutun pihatien päästä pihaan.
En edes uskalla ajatella sitä, jos tämä korona jää pyörimään tänne pallollemme
pidemmäksi aikaa.
Että tuleeko näistä poikkeustoimista oikeasti uutta päivittäiskäyttäytymistämme.
En tietenkään ole ollenkaan pahoillani lento/laiva jne.liikenteen vähenemisestä ja kaikesta, mikä vähentää päästöjämme.
Mutta se, ettei pääse tapaamaan läheisiään ihan tästä läheltä on tuskallista.
On se vaan ajateltava, että tällekin koittaa päättymispäivä,
kyllä tässä muuten olisi haasteellista jaksaa.
Toivo se on, joka painaa vaa'assa kovasti tällä hetkellä.
Toivo siitä, että saamme palata hyvässä totuttuun ja heränneinä huomaamaan,
että paljon toimiamme voisi muuttaakin lopullisesti, kun pienessä ajassa olemme saaneet huomata miten hyvä vaikutus sillä on.
Rusakoillakin turvaväli.
Viikonjatkoa<3
Luit ajatukseni. Just viime viikolla pohdin, että alkaa samat lenkkimaastot jo vähän kyllästyttää... Minulla on ollut tapana tehdä joka päivä sama lenkki, välillä sauvojen kanssa, välillä ilman. Pikkaisen alkaa jo kyllästyttää, vaikka periaatteessa ihanaa onkin, kun sentään pääsee ulos ja liikkeelle. Tämä viikko tuo meidän elämään muutoksen, kun koulut taas aukeavat ja itse ajattelin uskaltautua kampaajalle. Pelonsekaisin tuntein kuitenkin odotan, mihin muutos meidät vie. Tsemppiä sinne!
VastaaPoistaKiitos Hensku!<3 Ei monikaan olisi vuoden alussa uskonut, että esimerkiksi kampaajalle meno pelottaisi...? On tämä niin skifiä tämä elämä tällä hetkellä.
PoistaMinua varmaan pelottaisi pistää lapsiakin kouluun, mutta kaipa nuo päättäjät tietävät.
Omakin tyttäreni on varhaiskasvatustyössä ollut koko ajan ja hän on raskaana.Se minua on hurjasti huolettanut.
Onhan se ollut tietty haastavaa myös kodeissa nämä etäopiskelut ja ruokien ja muiden järjestämiset, sen ymmärtää.
Toivotaan, että koronaan saataisiin nopeasti se rokotus, jos tuo meinaa jäädä tänne lorvailemaan.
Tsemppiä sinne sinullekin,kesää kohti! :)<3
Minuakin vähän huolestuttaa, miten elämä tästä jatkuu. Vaikka olenkin päättänyt, että etenen päivä kerrallaan, enkä seuraa turhan paljon uutisia maailmalta, ainoastaan Suomen virallisia ohjeistuksia, joiden mukaan toimin, niin silti on alkanut vähän sellainen huoli hiipiä mieleen, että mitä jos tämä jatkuukin pidempään kuin on osataan edes odottaa. En haluaisi edes spekuloida mitään, koska mielestäni spekulointikin on periaatteessa turhaa ja voi johtaa myös väärän mielikuvan syntymiseen jollekulle, joka sitä lukee, mutta kyllä tämä ajatus silti pyörii päässä välillä. Toivottavasti ei tarviste olla eristäytyneenä muista ihmisistä kauhean paljon kesää pidempään!
VastaaPoistaKovasti on minulla samanlaiset ajatukset kuin sinullakin.Jotenkin sitä on itse luonut sellaisen mielteen, että kesään kun jaksaa, sitten helpottaa.Vaan kun ei tiedä siitäkään.
PoistaEikä varsinkaan ensi syksystä ja talvesta, jos tämä riiviö nyt auringonsäteistä ei niin tykkää ja hellittää hiukan kesäksi.
Suuri mysteeri se kuitenkin on vielä.
Minäkin suodatan paljon, mitä luen ja katson.Ja muutenkin kuin vain koronaan liittyvää.En halua nyt yhtään väkivaltaa tai muuta pelottavaa esim.telkkarista katsoa,sielu jo muutenkin syrjällään. :)
Mutta,kesää kohden toiveikkaana! Kiitos M.T.Ainasoja<3
Niin se on että ei ihmiset jaksa loputtomasti niitä rajoituksia, siksikai ministeritkin alkavat avata rajoja, vaikka kaikista avaamisista en ole innoissani, esim. kun koululaiset joutuu 10 päivän takia vielä menemään kouluun, säälin opettajia jotka tuskailevat tilojen järjestelyistä. Tuhannet kausi työntekijät tulevat suomeen kohta, no aika näyttää tuleeko uusi aalto, sitä ehkä moni ajattelee, mutta loputtomasti ei kukaan jaksa olla karanteenissakaan.Me ollaan eletty ihan normaalia elämää, lapsia ja lasten lapsia ollaan nähty, kaupassa normaalisti käyty koko tämän koronan ajan, ei olla yli 70 vuotiaita, ei alle 70 vuotiaista mitään puhutakkaan.
VastaaPoistaVoimia ja jaksamisia sinulle,! uskon että se on aika rankkaa elämä kaikenikäisillä nyt.
Tuota koulujen avaamista minäkin ihmettelen, kun on vain parista viikosta kysymys, että mikä logiikka siinä on.On kyllä kohtuuttomalta tuntuva urakka opettajille ollut järjestää etäopettaminen ja opetella itse kaikki siihen liittyvä nopealla aikataululla.Ja nyt vielä tämä paluu pulpetteihin ennen lomaa.Miten ne turvavälit ja hygienia siellä saadaan toimimaan, huh,huh.Lapset ovat lapsia ja ei tuolla meidänkään pihalla turvaväleistä ole tietoakaan kun leikkivät.Ja jos opettajalla on omia tai perheessä riskitekijöitä,varmasti kauhistuttaa lähiopetus.
PoistaKyllä niitä sairastapauksiakin varmaan maahan matkustavien mukana tulee, kun avaavat rajat,tämä on tällaista venäläistä rulettia nyt kaikkineen.Joutuyvat päättäjätkin tekemään aika teoreettisia päätöksiä.
Kiitos Piritta!<3 Voimia ja jaksamista sinne sinullekin!
Ymmärrän, että joka päivä sama lenkki voi puuduttaa, mutta kaunista rekelläsi on, Vaaramaisemiakin! Minulla on ollut parin viikon ajan lähes rajaton mahdollisuus hiidellä, missä mielin. Hanki on kestävää, madaltunut muutamien viime päivien aikana varmaan neljänneksen.
VastaaPoistaKaranteenia olen pitänyt jämptiä, kuten sinä. En millään muodoin haluaisi koronaa.
Pärjäillään.
Ihanaa, sinä siis näit vaaramaisemani! :)
PoistaUskon, että on ollut kiva hiihdellä keväthangilla.Sellainen lumimäärä kun tiivistyy, niin kyllä on kantoa!
Minäkään en millään muotoa haluaisi koronaan sairastua.Sikainfluenssan sairastin, ja muistan hyvin kuinka olin viikon 40 asteen kuumeessa ja aivan reporankana.
Tämä kun saattaa olla vieläkin rankempi.
Sitä rokotusta odotellessa.Kai se on otettava, jos itse taudilta on säästynyt siihen asti.Koskaan en ole influenssarokotuksia ottanut, tämä on pistänyt muuttamaan kantaa.
Minäkin olen paljon antanut hetkeksi pois normielämästäni, jotten sairastuisi.Maallakin oltaisiin jo käyty mennen tullen muina vuosina.
Tällaista nyt,pärjäillään! Kiitos Aimarii!<3
Kyllä täälläkin täytyy välillä oikein pinnistellä, että pysyy positiivisena. Äsken lenkillä juuri mietin, että on se hyvä, että karanteennit iski näin keväällä...ajattelppa jos olisi marraskuu. Silloin olisi vielä vaikeampi pitää hyvää mieltä yllä..:)
VastaaPoistaAjattele tosiaan, jos tämä olisi ollut päällä vuoden pimeimpänä aikana! Huh,huh!
PoistaVaikka tiedä sitten,vaikka senkin edessä olisimme ensi syksynä.
Välillä juu joutuu oikein kaivamaan mielensä perukoilta ne kivat asiat esiin, ettei ihan pelko voittaisi.Päivittäiset ulkoilut olenkin nostanut arvoon ylimpään.:)
Kiitos Hannele!<3 Jaksamisia sinne!
Meidän ilomme on kevät ja tuleva kesä. Sen herättämä luonnon kauneus,lintujen laulu ja eläimet.Tietoista ajatuksen ohjaamista voimaksi on näinä aikoina tarpeen.
VastaaPoistaUlkoillessa näkee muita ihmisiä,tulee välillä juteltuakin. Turvavälit pitää olla koko ajan mielessä. Muutoin eristyksissä eloa tämä on.
Voimaa ja jaksamista Sinulle Mirjam-Matilda.
Kiitos Tarja!<3 Suuri ilo tosiaan on se, että on kevät kaikkine kauniine kevätasioineen.
PoistaKun tuolla ihastelee, murheet unohtuvat hetkeksi.Kaikki jatkaa kiertokulkuaan,koronasta huolimatta.Siihen iloiseen kyytiin kun hyppää mukaan,jaksaa päivän kerrallaan.
Tietoisesti minäkin nostan itseni sieltä huolien vyyhdistä jos huomaan, että nyt olen vajoamassa liian syvälle.Luonto auttaa siinä parhaiten.
Voimia ja jaksamista sinne Sinullekin!
Koronaväsymyksen merkkejä on jo ihan selvästi havaittavissa. Viikonpäivät alkavat olla ihan toistensa näköisiä. Enää ei pysy oikein laskuissakaan, kuinka mones poikkeustilaviikko on jo menossa. Välillä tuntuu kuin avovankilassa olisi.
VastaaPoistaTHL:n koronakartasta käyn päivittäin katsomassa Espoon tartuntatilanteen. Ihan oikeaa tilannekuvaa sieltäkään ei oikein saa, kun moni sairastuneista on jo parantunut. Muutaman kerran olen rohkaistunut matkustamaan julkisilla palvelujen äärelle. Tänään bussissa ei ollut muita matkustajia minun lisäkseni kotimatkalla. Kun huomenna koulut alkavat, niin meidänkin bussit täyttyvät koulujen alkamis- ja loppumisaikoina.
Voi kun saisit pian kyydin maalle. Ainakin sitten kun säätila muuttuu kesäisemmäksi.
Kirjoitit kommenttisi ensimmäisessä osioissa kovasti minullekin tuttuja fiiliksiä.
PoistaJa seurailen myös tuota Espoon tilannetta THL:n sivuilta.
Toivon totisesti,että saisimme tästä tartuntapelosta huilia edes keskikesäkuukausiksi,että tilastoissa alkaisi pian näkyä selvää laskua.
Jos olisi mahdollisuus talviasuttavaan paikkaan jossain maaseudun perukoilla,harvaanasutulla alueella,muuttaisin ensi syksyksi ja talveksi tukka putkellla!😊 Meillä vanha mummula vain kesäasumiseen soveltuva ja luulen,että pitkälti kesä siellä tuleekin vietettyä,eipähän tarvitse ihmisiä väistellä.
Kiitos sinulle Piri!❤