Onneksi kaksi myrskyisää sadepäivää ovat nyt ohi! Tulikin maattua kunnon painaumat tyynyihin telkkaria katsoen. Veteläksihän se vähän vetää, kun ei pääse rivakalle lenkille raikkaaseen ulkoilmaan. No,sain sentään käytyä läpi vanhoja papereita, kyllä niitä kerääntyykiin, huh!Pitäisi vissiin ostaa silppuri, ettei jatkossa tarvitsisi käsin repiä.Pistin loput pinoon ja päälle lapun, että polta maalla.
Ilmoittivat kaupungilta, että olivat kaataneet puun- josta pistin viestiä, että kaatuu kohta jonkun niskaan.Olinhan minä jo lenkilläni huomannutkin, että työ on tullut tehtyä.Hyvä näin, vaikka siinä viikko ilmoituksesta menikin.Olivat samaan vaivaan kaataneet toisenkin ulkoilureitin yläpuolella notkuvan puun.Vastasin viestiin kauniilla kiitoksella.
Tänään ilahduin siitä, että pääsin taas ulkoilemaan ja vanhan koulukunnan talitiaisesta, joka niin kauniisti pisteli titityytä, niin kuin se ennenvanhaan laulettiin. Kyllä se vaan joka kevät saa hymyilyttämään.Toivottavasti joku tämän kesän poikasista oppii laulamaan taas vanhaan malliinkin.
Kultainennoutaja ilahdutti myös. Kun hymyilin sille vastaan tullessamme, se halusi tulla antamaan minulle pusun.Olen huomannut, että koirat reagoivat hymyyn aivan samalla lailla kuin me ihmisetkin.Ulkoilevat koirat ehkä katsovat jo pidemmältä, että olenko millä asialla, mutta hymy saa ne aina rentoutumaan ja heiluttamaan häntäänsä.Kyllä se vieraan ihmisenkin hymy saa aina hyvälle tuulelle.
Iloa myös se, että lenkille lähtiessä tihkusi vielä edellisten päivien jämiä, loppupuolella sai nauttia jo esiintulleesta auringosta. Ajatella, että seuraava on jo maaliskuu!
Ilahduin myös huomatessani, että talven aikana kurjaan kuntoon mennyt ja lehtensä tiputtanut kiinanruusuni, on alkanut valon lisääntyessä kasvattaa uusia, hennonvihreitä lehtiä.Tuollainen nakupelle se on jokaisen talven jälkeen, ja loppukesästä jo leikkelen siitä oksia, ettei ihan viidakoksi muuttuisi tuo työpöydän kulma.
Täällä kotona kaipaan nyt raikkaita värejä.Kahtena sadepäivänä tuli myös laitettua talvisempia juttuja kaappien piiloihin odottamaan ensi talvea.Sieltä ne voi sitten taas ottaa esiin kuin uusina.
Tuolla meidän ympäristössä kevät on jo pitkällä.Ensin näkyi joitakin pulleita silmuja ja jokunen pieni lehtikin.Nyt tuntuu siltä, että niitä silmuja alkaa olla jo joka puolella.Tietääköhän etelärannikon luonto, ettei sitä talvea tänä vuonna tulekaan.
Parin pakkaspäivän jälkeen muodostuneet rantajäät ovat lahdelta sulaneet kokonaan pois.Siellä se meri vapaana taas tänään lainehti.
Ihana tämä toiveikas matka kohti kesää.
Mukavaa alkanutta viikkoa!<3
