Toukokuusta enää vähän jäljellä.
Ja keväästä.
Oikeastaan muuten täällä etelärannikolla onkin jo täysi kesä,
mutta vihreys on vielä uutta, loppukeväistä, kauneimmillaan.
Vihreän sävy tummuu pian ja kesän odotus on tältä osin taas ohi.
Sitte se on siinä taas kuin ei pois olisi ollutkaan.
Tuntuupa vaatimattomalta kutsua kesää sanalla "se",
vaikka kesä on kuin vuodenaikojen kuninkaallinen, melkein "hän",
ainakin omasta mielestäni.
Tämän vihreän runsauden keskellä on niin ihanaa kävellä,
teitä ja polkuja pitkin.
Puiden lehdetkin ovat saavuttaneet jo täyden kokonsa,
havisivat niin suloisesti tuolla tuulessa tänään.
Rannassa näin vain kolmasosan suuren, tumman käärmeen hännästä, kun se
luikerteli piiloon hiekkatien viereiseen tiheään pöheikköön.
Hetken siinä yritin katsoa, josko näkisin siitä vielä vilauksen, mutta pysyi piilossa.
Kun olin tulossa samaa reittiä takaisin, suuri ruskosammakko loikahti tielle siitä kohdasta, jossa käärmeen hännän olin nähnyt aiemmin.
Sammakoita käärme oli siinä kytiksellä.
Otin sammakosta kuvan ja ohikulkeva mies sanoi, että tuossa on käärme!
Samalla näin myös sen pään, kun se taas luikerteli kasvustoon piiloon.
Yhdessä tuumin päättelimme kyyksi, kun ei ollut niitä rantakäärmeen pilkkuja niskassa.
Jatkaessani matkaani, varoitin käärmeestä myös vastaantulevaa rouvaa, joka oli ulkoiluttamassa kahta mäyräkoiraa. Kyy oli piilossa aivan hiekkatien reunan ruohikossa, joten olisi pienille koirille vaaraksi yllätettynä.
Toinen, kasvava vaara ovat näköjään punkit.
Paljon niistä nyt varoitellaan.
Tytär pisti viestiä tänään, että olivat olleet vasta 10 minuuttia Rikon kanssa lenkillä hiekkatiellä Helsingin metsässä, kun Rikossa oli ollut jo 3 punkkia.
Mutsimuikkunen ei kuulemma enää uskalla kerätä edes kesäkukkakimppua punkkien pelossa, kun hänessäkin punkki oli yksi vuosi selässä.
Itse en tuohon pystyisi, kesäkukkakimput kun ovat minulle kesän kohokohtia,
vaikka punkeista omakohtaistakin kokemusta on.
Jouduin ihan terveyskeskuksessa käymään poistattamassa tulehtuneesta poistokohdasta sen purukaluston ja myöhemmin verikokeessa toteamassa, ettei borrelioosia löytynyt.
On meillä nyt virusta ja bakteeria riesanamme täällä kesäparatiisissamme...
Mutta,
eihän tästä pysty kuin nauttimaan!
Pakko unohtaa ikävät ja antaa kesän lumon ottaa pauloihinsa!
Ihanaa ylppäriviikonloppua ja alkavaa kesäkuuta! <3<3