Tänä vuonna viimeiset huhtikuiset sunnuntaiterveiset Saunalahdesta!

Ihan olisi tehnyt mieleni laahata käsiäni ojanpientareita pitkin tänään lenkilläni, tunnustella sormillani uutta ja vihreää kasvustoa,

joka peittää nyt joka päivä enemmän alaa luonnossa.

Miten tämä tuntuukin joka vuosi yhtä ihmeelliseltä ja riemulliselta!

Eivät havise vielä. mutta heiluvat niin kauniisti tuulessa.

Meri tavanomaista alempana,

normaalisti tuo vaaleampi osa hiekkaa on veden alla.

Ja tämä reppana orpo -tie mistä karannut,

 edelleen kaislikossa rentukat seuranaan.

En ole kyytä nähnyt moneen vuoteen. 

Ja olisinkin suonut sen turvallisen matkan päästä, elävänä näkeväni...

Kaunis turkoosinmusta vainaja.

 Ensimmäisen kukkakimppunikin noukin tänään.

Västäräkistä vähäsen! 

Mukavaa, alkavaa viikkoa!<3

Vietimme tiistaina pääsiäisreissun jälkeen mukavan ja aurinkoisen

iltapäivän Hyljelahden ja Matinkylän rantojen merellisissä maisemissa.

Kevät oli paljon pidemmällä Espoossa, kuin mitä se oli viikonloppuna Päijät-Hämeessä.

Hento vihreys oli jo levittäytynyt laajalti.

Hyljelahdessa kävelimme metsäisillä rantateillä ja vierailimme Villa Rulludin piha-alueella (klik).

Ennen nykyistä asuinpaikkaani Saunalahtea, 

asuin Hyljelahdessa, ja oli mukava käyskennellä tutuissa maisemissa.

Rulludin kivilaiturilla kävimme isännän kanssa usein mato-ongella aikoinaan.

Päivä oli mitä mainioin ilmojen puolesta kuunnella lokkien kirkunaa ja 

haistella jo kovin kesäistä merta.

Myöhemmin jatkoimme autolla matkaamme Matinkylään.

Kävimme ihanassa Nokkalan Majakassa (klik).

Todellakin suosittelen esim.lounaspaikaksi aurinkoisella säällä, jos täällä päin asustelee.

Kahvilaravintola suorastaan kelluu sinisen meren päällä ja sisältä on huikeat näkymät!

Mutsimuikkusen kanssa otimme ihanat isot palat porkkanakakkua, 

tyttäreni söi lounaaksi tomaatti/paprika-keittoa ja ilmeisesti paikanpäällä leivottua rapeakuorista maalaisleipää.

Majakan liepeillä näin elämäni ensimmäisen meriharakankin.

Hassua, koko elämäni meren vieressä asuneena, en moisesta linnusta edes tiennyt.

Tytär sanoi, että Helsingissä niitä on enemmänkin.

Joutsenilla oli pesänrakennus/puolustus hommat meneillään.

Tuo banneriin kuvaamanikin pöyhisteli ja läpsytteli kovasti siipiään Sisulle,

kun olimme menossa laiturille. 

Päätimme jättää ajatuksen tasolle ja antaa niiden olla rauhassa.

Nopeasti näihin kesäisiin lämpötiloihin tottuu,

pitää asennoitua ensi viikon viileämpiin enemmänkin normaaleina. :)

Ihanaa viikonloppua!<3

Meidän pääsiäinen.

Lähdimme pitkäperjantain aamuna muksujen ja Sisun kanssa kohti maaseutua ja mummulaa.
Jo matkalla ihmetytti lumen vähyys.
Perillä pihapiiristä lumi oli jo kokonaan sulanut.
Pelloilla metsän reunoilla,katvepaikoilla vielä joitain kasoja.
Ja mikä lämpö ja auringonpaiste!
Sinivuokkoja,pulleita silmuja ja linnunlaulua.
Kävimme taloksi lämmittelemään uunia ja tutkimaan paikkoja talven jäljiltä.
Oma västäräkkipari oli jo saapunut ja ilmeisesti vanha pesä taas kesähuoneen kattolipan alla kunnostuksen alla.
Lupiinin lehdet ja mummun istuttamat kukat jo kovaa vauhtia kasvamassa pihalla.
Omassa kukkapenkissänikin kaikki selvinneet talvesta.
Kyllä sitten nukutti hyvin ulkona olon jälkeen ja vieressä köllivän Sisun tuhinaa kuunnellen.

Seuraavana aamuna värjäsin meille aamiaismunat kurkumalla juhlan kunniaksi.
Kuopuskikkarapää jäi pitämään taloa ja vuolemaan puupölkystä pöllöä kun me tyttären ja Sisun kanssa suunnistimme Orimattilaan Piparuuti kirpparille.
Olin jo suunnitellut ostavani tänä keväänä linnunpöntön.
Kirpparille niitä joku oli sopivasti askarrellut ja maksoivat 3e!
Uudet sinapinväriset villasukat,maalattu puinen muna ja kaksi maalaamatonta,
jotka lapset sitten maalasivat myöhemmin,lähtivät mukaani.
Loppupäivä kuluikin taas pihalla ihanasta säästä nauttien.
Etsimme linnunpöntölle suojaisan paikan ja tytär kiinnitti sen puuhun.
Seuraavana päivänä pönttö oli jo hyväksytty sinitiaisparin kodiksi ja niillä oli kova tohina sisustuksen kanssa.
Sen keskeytti hetkeksi vain nuolihaukka,joka ilmestyi pihalle pahat mielessään.
Haukan poistuttua tiaiset jatkoivat touhuaan.
Nauroimme tyttären kanssa, kun välillä nokantäydet eivät meinanneet mahtua reiästä sisäänkään.
Hyvin agressiivisesti ajettiin tiehensä myös muut kodista kiinnostuneet.
Uni tuli minulle illalla kertalaakista taas kun maate pisti.

Seuraavan aamun herkut loihti kuopukseni, amerikkalaisia pannukakkuja,pensasmustikoita,jugurttia ja vaahterasiirappia.

Aiemmin talvella tein jättilöydön yhden kaupan alelaarista.
150e.n riistakamera 40e.lla.
Ja koukkuun jäin!Kerrasta!
Veimme lauantai iltana kameran metsän taskuun pellonlaitaan,
jossa näimme paljon kuopimisen jälkiä.
Sunnuntaiaamuna kävimme sen hakemassa hyvin jännittynein mielin.
Ensimmäisen yön saldona pari kuvaa mäyrästä.
Tytär sääti päivämäärät ja kellonajat ja kuvanotto- jutut kohdilleen ja sunnuntai/maanantai välisenä yönä olikin sitten ollut kameran edessä paljon toimintaa.
Mäyrästä useita kuvia, supikoira ja pari metsäkauristakin kävi kuvia itsestään otattamassa.
Laitan joitain monista kuvista loppuun.
Maltan tuskin odottaa seuraavia reissuja ja uusia paikkoja laittaa kamera räpsimään.

Reissun uusi tuttavuus kuusitiainen tuli pongattua ja kuvattua tuvan ikkunasta.
Isokuovi lauloi kaunista lauluaan viereisellä pellolla päivät pitkät.
Pihatikkamme pärryytteli sähkötolppien muoviläppiä meille mielenosoitukseksi,
kun tulimme sen rouvanetsintää häiritsemään.
Valtava rusakko loikki pellolla ja tuntui,että oli keskellä mahtavaa luontonäytelmää koko pääsiäisen ajan!
Aurinko punasi nenän ja poskipäät,
Kaupunkiin palasi maaseudun rauhasta virkistynyt porukka.
Mukavaa alkanutta viikkoa!❤

Sisun rokkitukka.

Tyttären porstua-ateljee ja uskollinen seuralainen.

Ensimmäistä kertaa näin tämän!

Pihavaahteran ympärillä kymmeniä tällä tavalla juurtuneita "neniä"pystyssä!