Kuvien tarinaa blogin Sirpa heitti minulle mieluisan haasteen.
Sirpa kirjoitti, että haasteen oli aloittanut Pearl Clower
Iltatähden syttyessä blogissa.
Haaste kuuluu näin:
"Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen.Kirjoita siis niin viisi kuin sataviisi asiaa – ainahan näitä voi lisäillä jälkikäteen – ja laita vaikka huoneesi seinälle. :)"
Olen onnellinen,
-lapsistani.Äidinonnea tunnen esim. kun
huomaan heidän omaksuneen jotain itselleni tärkeää tässä elämässä.
- kun vieras koira tulee vastaan ja katsoo suoraan silmiin ja reagoi minuun, kuin olisimme vanhoja tuttuja.
- kun liikutun.Kun joku koskettaa syvältä,liikutuksen jälkeen olo on onnellinen.
- kun aurinko hyväilee ihoani,kuulen koivunlehtien havinaa,lintujen laulua,kärpästen pörinää.Istun lämpimällä kivelläni,katson sielunimaisemaa, joka on ollut siinä aina.
-
kesäiltoina.Niissä on sanatonta kauneutta.
- kun katson vanhaa pariskuntaa yhdessä.Kun harmaapää mies auttaa naistansa,suurta rakkauttaan herrasmiesmäisesti.
- kun saavutan toisen ihmisen kanssa täydellisen yhteyden.
- kauniista klassisesta musiikista.Kun se vie mukanaan,sulaudut siihen ja ymmärrät oman tarkoituksesi joka soinnulle.
- poimiessani kesäkukista kimppua.Kun vaellan luonnossa ja sovitan värejä ja muotoja yhteiseen harmoniaan.
- kun lukijani kommentoivat blogissani ja itsetuntoni kasvaa sen pitämiseen niiden myötä.Olen useasti kyynelehtinyt kauniista sanoista onnellisena.
- kun saan luottamuksenosoituksena lahjaksi toisen ihmisen avautumisen, hänelle henkilökohtaisissa asioissa.
- edesmenneiden läheisteni henkisestä perinnöstä.Mitä suurta olisinkaan jäänyt ilman, esim. jos minua ei olisi johdateltu rakkauteen luontoa kohtaan.
- huomioimisesta, jota saan osakseni pyyteettömästi vierailta ihmisiltä.
- kun työviikon jälkeen ottaa lasillisen tai pari viiniä ja aistit avautuvat herkiksi ja vastaanottaviksi kaikelle kauniille.
- saunan rauhaisassa lämmössä yksin, omien ajatusteni kanssa.
- kun herään kesäaamuna maalla mummolassa,enkä pariin sekuntiin ehkä vielä tajua missä olinkaan, kunnes onnellisuus täyttää minut kokonaan.Laskeudun portaita alakertaan monta senttiä onnellisuutta jalkapohjissani
- että sain tämän haasteen, ja huomasin, että tätä listaa voisi jatkaa ja jatkaa... on niin paljon onnellistavia asioita elämässä.
Heitän puolestani haasteen seuraaville blogeille:
hetken heijastuksia
Tuulta ja Tyrskyjä
Bar Favelassa töiden jälkeen tyttären ja mutsimuikkusen kanssa.
Esillä muikkusen nuoruuden ystävättären, Eija Pokkisen uusia töitä.
Sieltä äitee syömään elämänsä ensimmäistä sushia, jotka hän meille pistoovasi 77-vuotis synttäripäivänsä kunniaksi.
Matkalla treffeille ennen Bar Favelaa poikkesimme tyttären kanssa ihanaan paperikauppaan,jota aina tähyän ratikan ikkunasta työmatkalla.
Olen totaalinen korttifriikki. Valitettavasti aikaa ei ollut pyörittää kaikkia korttitelineitä.Pitänee poiketa uudestaan.
Pientä suunnittelua perjantaina edessä olevaa äiti-tytär reissua varten kohti mummolaa.Tytär tosin viettää lauantaina Orimattilassa koiratapahtumassa vapaaehtoistyössään koko päivän.
Mutta minä pääsen viettämään melkein koko viikonlopun rakkaassa paikassa ekaa kertaa tänä vuonna, jee!
Ihanaa päästä katsomaan, kuinka siellä on talven jäljiltä asiat.
Mukavan lyhyt työviikkokin! :)
Kyllä pystyisin ja helposti!
Jatkamaan vaan huomenna tätä vapaana olemista.
Kuulen joskus puhuttavan, että miten sitä saisi päivänsä täytettyä, jos ei kävisi töissä.
No helposti sanon minä! :)
Minulta ei koskaan tyrehdy tekemisen virta omalla ajallani.
Saatan laiskotella tai sitten olen vimmaisesti jonkun mielenkiintoisen kimpussa.
Tuo "omalla ajallani" omassa lauseessanikin pistää miettimään.
Kun minun elämäni pitäisi olla suht täynnänsä sitä minun omaa aikaani,tässä ainutkertaisessa elämässäni...
Vaikken ikäni puolesta, niin mieleltäni olisin kyllä ihan valmis eläkkeelle! :)
Muistan, kun Kreetalla Suomeen ikäväni kävi ihan mahottomaksi.
Tämä kaipuu vapauteen toteuttamaan itseäni on ihan verrannollinen
siihen.
Ymmärrän toki kutsumusammateissaan olevat ja omaa unelmaansa yrityksissään pyörittävät.
Minä kun olen aina ollut ihan rivityöläinen.
Ja vaikka nautinkin hetkittäin työstäni,kun voin tehdä sen kunnolla ja saan siitä itselleni hyvän mielen,en nyt ihan ikävästä itkisi, jos lotossa voittaisin.:D
Tiedän, että itsestähän se on kiinni, ja turha täällä blogissa ruikuttaa.Mutta,tilanteeni monelta kantilta ei vaan ole vielä ihan kypsä.
Ja siispä nousen huomenaamuna kiltisti taas töihin.
Mutta, olipa virkistävä ja ihana lomanpätkä! <3
(ja marisen kuin pikkulapsi, kun se nyt loppuu... ;))
Tänään on erityinen päivä!
Enää en kuvittele kevään olevan jo pitkällä pelkästä siitä syystä, että niin kovasti sitä toivon.
Siinä se kaunokainen paistatteli päivää.Ja oli niitä useampi.
Eikö se olekkin kuin aurinko itse?
Kaunis, keltainen, vaatimaton viestintuoja kesästä.
Joka vuosi sen näkeminen ensikertaa on yhtä sykähdyttävää.
Tästä se alkaa.
Talven jälkeen jopa auringosta lämpimän, hienon rantahiekan valuttaminen sormiensa läpi on kuin samettia pikkuhiljaa pimeästä ja kylmästä sulavalle sielulle.
Mietiskelin tänään kulkiessani tuttua rantareittiä, etten oikeestaan käy vain ulkoilemassa.Käyn onnellistumassa.
Onnen tunne ja lämpö on melkein käsinkosketeltavissa, kun palaa kotiin kaiken kokemansa ja näkemänsä jäljiltä.
Askel on kevyt ja voisi laulun vaikka lurauttaa.
Eikö ole uskomattomat ilmat suosineet meitä pääsiäisen viettäjiä!? <3
Mitä ihmettä on tapahtunut viikossa!
Mietin ulkoilemaan lähtiessäni, että laitanko kävelykengät vai nilkkurit.
Ajattelin, että aurinko on ehkä sulattanut lumet sohjokasoiksi.
Mitä vielä!
Lunta ei enää ole kävelyreittini varrella.Metsästäkin jo sulanut kokonaan pois.
Suurin ihmetys oli jäistä vapaa meri.
Vain aivan katveisilla rannoilla oli ohutta jäätä.
Kulkiessani auringonlämmössä kuulin keväästä herkistyneillä sieluni korvilla, kuinka maanpinnan alla kuhisi.
Kuinka siellä versot ponnistelevat läpi mullan kohti pintaa.
Kuinka lähellä on se maaginen hetki, kun ne saavat sen salaperäisen luvan yhtäaikaa työntyä pinnan läpi oikomaan ryppyisiä lehtiään kohti auringon valoa.
Ja kuinka minä odotankaan sitä hetkeä.
Silloin se ihana suuri muutos tapahtuu parissa päivässä.
Yht´äkkiä se kauan odotettu vihreys on palannut!
Pizza pitkäperjantai
Täällä me ollaan oiottu pääsiäistä.
Eilen tilasimme poikani kanssa pizzat.
Jokapääsiäinen "must", eli yksi tönkkörasvainen Mignonmunakin odottaa tuossa vielä kuorijaansa.
Kukkia ja yhtä uutta peltikanaa lukuunottamatta koristeetkin jäivät laatikkoonsa.Mitä turhia.
Enemmänkin olen ollut kevättunnelmissa, kuin pääsiäiseen rajatuissa.
Ihanaa on ollut valvoa ja nukkua pitkään.
Rentoilla vaan täällä kotona ja tehdä mukavia juttuja.
Valoa riittää aamuisesta jo pitkälle iltaan ja ulkona on niin suloisen leppoinen, kosteahko sää.
Huvittaa nuo alla olevat kastehelmi-tuikkukupit.
Ajattelin pitkään, ettei ainuttakaan kastehelmeä tule minun nurkkiini, niitä kun vilisee joka blogin kuvissa ja olin jo saanut niistä yliannoksen.
No nyt ostin sitten parin, kun halvalla sain.Ja olen niiiin ihastunut niihin.Kyllä ovat kuosiltaan, kuin juurikin aamukaste, raikkaat ja herkät.
Kynttilöitä en enää polttele, ne kuuluvat mielestäni syksyyn ja talveen, mutta menevät nuo pikku kippoinakin syksyä odotellessa.
Ja en todellakaan sitä syksyä odota!
Kesän odotusta täällä on sydän pullollaan.
Auringonlämpimiä tuoksuja ja aamukasteita odotellessa! :)
On raitis aamu, Palmusunnuntai
ja ilma tuoksahtaa niin puhtahalta,
mut kylmä tuntu on sen tuoksullai -
on vielä talvi, viel' on hallan valta.
Jo kirkkahana aaltoo avaruus,
jo päivyt paistavi, jo hohtaa hanki,
vaan kaikkialla viel' on hiljaisuus
ja taivas valju on ja maa on vanki.
Niin luonto nukkuu kuni lapsonen,
mi onnen untaan uinuu herttahinta,
ja tuskin kuulee hengitystä sen,
on otsa puhdas sekä tyyni rinta.
Ei vielä leivon suvilaulut soi,
ei virrat vuolaat syökse kuohumalla,
mut keväästä jo urvut unelmoi
ja kesä haaveksii jo hangen alla.
Näin kevätunelmoita urpupuun
ja lemmen haavehia hangen alta
lie nääkin nuoret laulut maaliskuun,
kun vast' on aavistettu kevään valta.Eino Leino
Hyvää pääsiäistä!
Mirjam-Matilda viettää tänään 1-vuotis synttäreitään.
Kun vuosi sitten haparoiden aloitin omaksi ilokseni, en osannut unelmoidakkaan, että voin kutsua synttäreille jo koko joukon melko tutuksikin käyneitä,ihania naisia!
Kiitos teille kaikille ja jokaiselle erikseen,jotka olette pysyneet matkassani mukana tämän ensimmäisen vuoden ajan <3
Saan kommenteistanne valtavasti hyvää mieltä.
Tunnen kuuluvani "porukkaan" ja mieltäni lämmittää ajatus, että juttuni ja kuvani koetaan kommenttien arvoisiksi.
Joka päiväksi löytyy kivaa ja mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa.
Tämän vuoden aikana olen saanut paljon tietoa,vinkkejä ja ajatusta herättävää ja ennen kaikkea esteetikkona lumoavia kuvia ihailtavakseni blogeistanne.
Uusi kesä tulossa ja uudet kujeet! :)
Toivon, että saan pitää teistä jokaisen blogini lukijana tulevaisuudessakin.
I also want to thank kindly my foreign friends from many coutries!
You are so welcome to Mirjam-Matilda´s 1-year birthdayparty!
Maybe one of these days someone of you will leave a comment and
make me so happy.You can do it anytime.
It would be so interesting to know from you.
(USA,UK,Poland,Ukraine,Russia,France,Sweden,and other countries)
<3 Mirjam-Matilda
Tämän päivän juttu oli se, kun huomasin kotiin töistä tullessani, että aurinko oli vielä hurjan korkealla viiden aikaan!
Ja jotenkin tuntui päivälläkin, että kylmä raakuus ja se lempeä kevätsää mittelivät, kumpi pääsee voitolle.
Kyllä kevään tulon isopyörä on liikahtanut mielestäni pyörimään.
Vaikka se ehkä alkukankeilee, se on liikkeessä...¨
Minä nyt hempeilen maananntain kunniaksi oikein kunnolla vaaleanpunaisella.
Ja, ettei menisi liian imeläksi laitetaan kaksi Helka-neitiä kylvyssä 60-luvun alussa sen kunniaksi, että minulla on kylpyammetta ihan kauhea ikävä. Rakastan kylpemistä.Kuumia pitkiä kylpyjä, joihin laskeudutaan hyvin hitaasti, ettei pylly palaisi.
Olen viimeksi saanut nauttia kylpyammeessa pitkään lillumisesta n.10 vuotta sitten.
Vaikka rakastan saunomistakin, se ei ole sama asia. Ja suihkusta nyt ei voi puhuakkaan edellisiin verrattuna.
Tiedän, että vettä säästetään ja kaikki kylpyämmeet poistuvat ainakin vuokra-asunnoista, mutta minä niin haluaisin juuri nyt pitkään, kuumaan kylpyyn!
Palmusunnuntaita jo vietetään.
Aamu alkoi pitkän silmittelyn jälkeen sähäkästi, kun kuulin, että trullit jo veisasivat naapurin ovella.
Pinkaisin ikääni nähden ihmeen sulavasti laittamaan edea hiukset siistimmiksi, etteivät noitaparat ihan pelästyisi.
Törmäsin ovelle ehkä kuitenkin niin yllätetyn näköisenä, että lorut jäivät lapsosilta suuhun, kun he jo silmäilivät ojennettua makeiskippoani. :)
Suunniteltu aamulenkkikin vaihtui puolilta päiväiseen, kun nukkumatti niin minua pitkään höuhensaarilla piteli, vaikka urvahdin sohvallekin jo puolessa välissä uutisvuotoa...kevätväsymystä?
Meri oli taas tänään erilainen.
Yöllä satanut lumi muodosti kauniita pälviä ja pilvien heijastumat elävöittivät meren pintaa.Ja sulava uusi lumi harmaita laikkuja.
Pitkään piti ihastella Saunalahden Kirkkonummelle päin vievän sillan alla, sulavaa lunta tieltä ohjaavasta aukosta tippuvia pisaroita.
Pisarat muodostivat kauniita renkaita merenpinnalle ja renkaiden väri vaihtui, kun siirtyi kauemmaksi.
Joku oli autolla piirtänyt kauniit sydämet ja kiireisiä noitiakin oli ollut liikkeellä.
Rentouttavaa palmusunnuntaita, minä alan nyt thaikeiton tekoon.