Pikaiset terveiset täältä entiseltä kotisaarelta!❤

Kaksi koronarokotusta saaneena päätin uskaltaa lähteä reissuun. Ei minua ulkomaanmatkat muuten edes juurikaan kiinnostaisi, mutta kumpanenkin lapseni on täällä nyt pidempään, ja tyttärenpoikakin tutustumassa tähän puoleen perimästään, joten olihan mummin tultava perässä, ettei ikävä ihan nujerra. Pelkät lennot sai puoli-ilmatteeksi juuri nyt ja kortteerin sain exän, lasteni isän villalta, jossa vietämme nyt aikaa tyttären ja pienen lapsenlapseni kanssa. Poikani kolmekymppisetkin juhlittiin. Kuuma on, päälle 30 plussaa, mutta illat ja aamut ovat lempeät. Kyllä nuo laskevan auringon eteen kohoavat jylhien vuorten siluetit, alhaalla merenpinnan hopeaksi maalaava kuu, kylän valot ja kaskaiden sirinä edelleen ovat sykähdyttävän kauniit, kun illalla nojailee parvekkeen kaiteeseen. Katkaisee tämä hetkeksi melko lailla kovaa vauhtia saapuvan talvikauden ja viilenneen kotimaan syyssään tuomat vaatetuksen lisäämiset jne. kun täällä nyt hellemekossa tovi liihotellaan. 

Olen ollut melko laiska blogin suhteen jo jonkin aikaa, syynä se, ettei ole ollut oikein postauksien aiheita. Palaan asiaan reissun jälkeen kamera täynnä matkamuistoja.

Na iste kala!❤

 

Vietimme maanantaina virallisesti kesän viimeisen ulkoilupäivän perheen kesken.

Ja, pitelipä säitä!

Oli nostalgista kävellä vanhoilla kotikulmilla Soukan ympäristössä.

Muutimme Helsingistä Soukkaan kun olin 6-vuotias.

Olen asunut Soukassa kaikkiaan neljässä eri osoitteessa.

Sinne muutin palatessani Kreetalta takaisin Suomeen ja asuimme lasteni kanssa kahdessa eri kodissa siellä.

Sittemminkään en ole lähitienoita pidemmälle Espoossa muuttanut.

Muksut menivät aikoinaan samaan ala-aste kouluun, missä itse kävin kansakoulun ja siirtyivät sitten yläasteelle kouluun, missä itse olin käynyt peruskouluni.

Vai miten nämä koululuokka-asteet nykyään mahdetaankaan sanoa.

Oli ihanaa sylitellä tyttärenpoikaa ja seurata, kuinka kaikki on niin mielenkiintoista yksivuotiaan maailmassa.

Tutkimme kasveja, hyönteisiä, heppoja ja kanoja.

Soukan hevostallien ympäristö on vanhan kartanon piha-aluetta,

suuria vanhoja puita, pieni joki siltoineen,

kanoja ulkotarhassaan ja hyvinkin maalaistunnelmainen miljöö.

Istahdimme picknikillekin.

Alueelle oli tehty puolikuun muotoinen terassilava, jonka edustalla oli numeroituja viljelylaatikoita.

Varpunenkin oikein poseerasi minulle.

Tykkään varpusista.

Niin paljon opittavaa ja tutkittavaa rakkaalla taaperolla.❤

Erityinen kiinnostus eläimiin on jo havaittavissa!

 Tipuset siestalla orrellaan.

 Ja isukki pahnoillaan.

Onnellisten silta.

Tällä alueella nähty joinain vuosina jopa kuningaskalastaja.

Alla teini-ikäisen minun huoneen ikkuna.

Ihanasti oli alue metsittynyt entisestään,

oikein viidakoitunut.

Mukavaa syyskuun alkua!❤