maanantai 25. heinäkuuta 2016





Aamulla matkustin Helsinkiin viemään 20l kanttarellia toimistolle työkaverilleni.
Menomatkalla bussissa jo tunsin itseni metsäläiseksi.Suretti kaunis kaaliperhonen, joka räpisteli bussissa ikkunaa vasten.Tunsin sitä kohtaan sielujen sympatiaa.
Juuri maalta ja metsästä tulleena, koko hellepäiväinen pääkaupunki tuntui niin vieraalta ja oma olo oli outo.Tunsin itseni täydellisesti ulkopuoliseksi.
Suuri kaiho päästä nopeasti takaisin maalle, kulkemaan paljain jaloin ja haistelemaan niityn ja metsän tuoksuja.

Retken ainoa ihana asia oli Tanskasta vierailemaan tullut systeri.
Menimme nimikkokahvilaani Ursulaan istumaan ja vaihtamaan kuulumiset.
Siinä saivat sitten kyytiä keski-ikäisten naisten vaivat ja muut karjalaisella hirtehishuumorilla höystettynä. :)
Olipa taas niin mukavaa istua pikkusiskon kanssa nenät vastakkain.
Huomen aamuna nopeasti nopeasti takaisin mummulaan maalle! 
Ihanaa helteistä viikkoa kaikille! <3 <3
























sunnuntai 24. heinäkuuta 2016




Kiertelin ja katselin kameran läpi hyvin lähelle.
Kyllä löytyy niin paljon kauneutta sieltäkin, mihin ei silmä yleensä pysähdy katsomaan.Pieni sininen kukkakin n.3mm läpimitaltaan.
Mitä hienoja "suonia" ja kuvioita.
Luonnon täydellisyyttä mittaamattomasti joka puolella. <3




















tiistai 19. heinäkuuta 2016





Pakkailun lomassa toivottelen loppuviikkoja parilla kuvalla luonnon upeista taideteoksista.
Ulkohuussin katosta oli eliminoitu keskeneräinen pesä, joka pääsi minun kokoelmiini kotiin.
Ihailen sen ohuen harsomaista, kevyttä rakennusmateriaalia ja muotoja.
Kuin pieni täydellinen taideteos?
Taiteilijat itse vaan ovat usein aika kiukkuisia,varsinkin sisätiloissa... 
Kissankelloja olen aina rakastanut.Keijujen lakkeja.
Ah, tätä kesän ihanuutta kaikkineen. <3









maanantai 18. heinäkuuta 2016






Terveisiä Myrkystä, Pohjanmaalta!
Pikapäivitys blogiin ekalta reissulta lomilla.
Yksi pyykinpesupäivä ja sitten kohti mummolaa.
Isännän suvun perinteiset kesäolympialaiset nyt kisattu,mato-ongella käyty,nautittu hyvästä seurasta ja ihanista maalaismaisemista.
Tänään, kun ajelimme reilut 350 kilometriä halki Suomen maaseudun, katselin vain haltioituneena kumpuilevia viljapeltoja, jokia,järviä ja mestsämaisemia ja huokailin kotimaan kauneutta.
Ilma vain pilvistyi ja hiukan satelikin, mitä lähemmäksi Espoota tulimme.Pohjanmaan helteisten päivien jälkeen ajattelin, että mikä siinä on, kun tuo saderintama on meidän pääkaupunkiseutulaisten nurkkiin tehnyt pesän. :)

























torstai 14. heinäkuuta 2016






Illuusio.

Sinulla kädessäsi laadukas kamera.Sen läpi näet hienon kuun kraatereineen.Yht´äkkiä pääskynen kaartaa siihen, kuin olisi siivillään samaa kaarta kuun kanssa.Klik! Ja sinulla on yksi kesän hienoimpia otoksia.

Totuus.

Pieni, jo aikaansa nähnyt digipokkari,säädöistä tietoakaan.
Kunhan yrität jotain kehitellä zoomin kanssa.Kuu vain ei tarkkene, koska on liian kaukana kameran tehoille.
Ja sitten se pääskynen tulee siihen täydellisesti siivet levällään.

Den pirasi, niin kuin kreikkalainen sanoisi!

HUOMENNA ALKAA TÖIDEN JÄLKEEN LOMA!!! :D








keskiviikko 13. heinäkuuta 2016





Aamuni alkoi näin hilpeästi työmatkalla.
Pakostikkin hymyilitti. :)
Töissä pitkää piimää...mutta tulivathan ne kahdeksan tuntia lopulta täyteen.

Töiden jälkeen avoanopin luona kukkia kastelemassa, ja lohduttelemassa nallejaan.Niin näyttivät suruisilta, kun emäntä ollut jo pidempään maalla.
Hepat sentään ryhdikkäässä rivissä valmiina laukkaamaan minun laillani kesälaitumille.

Lopuksi vielä pari kuvaa Joonatanista, jotka eilen unohdin liittää postaukseeni.



















tiistai 12. heinäkuuta 2016





Päivä 1.

Jokunen viikko sitten työpaikkani taukotilan vieressä makasi lokinpoika maassa.Se oli hyvin unelias ja roikotti siipeään omituisen näköisesti.
Kun se mielestäni oli luonnottoman flegmaattinen,soitin Helsingin eläinpelastusyksikköön ja lupasivat sieltä käydä katsomassa, onko vahingoittunut, kun emo on sen työntänyt pesästä.
No, sain sitten soittaa hetimmiten perään, ettei tarvitsekkaan tulla, siellä se nyt tepastelee, eikä ole köyhä eikä kipeä. 
Emokin näytti olevan hyvin kartalla ja kävi välillä oksentamassa pojalleen ruokaa.












Päivä 2.

Huomenta!
Joonatan (joksi me työkaverin kanssa sen ristimme)oli aamusta vastassa, nyt meidän puolellamme verkkoaitaa, jonne se oli päässyt pujahtamaan reunan reiästä.
Ei se ollut minusta moksiskaan, kun liikuin hitain liikkein ja juttelin sille rauhoittavasti.
Pistipä pienet baletitkin ilokseni.:)










Päivä 3.

Tuona aamuna en viitsinyt edes mennä ovesta ulos, koska Joonatan lepäili ovitrallin viereen käpertyneenä.Otin kuvia lasioven läpi.
Vasta myöhemmin kuvasin sen tepastelua.
Sitten koitti juhannus, ja vapaiden jälkeen emme Joonatania enää nähneet.Oli toivottavasti ottanut siivet alleen ja lähtenyt Kauppatorille harjoittelemaan munkin ryöstöä...kun en niitä cityhuuhkajia ja kettuja niin tutuksi tulleen kaverin kohtaloksi halua ajatella.








maanantai 11. heinäkuuta 2016





Henkäyksen hieno on se raja, kun yrittää pitää mielensä kurkoittamasta tulevaan. Ja odottaa rauhassa.Kun on alkanut tuntua siltä,että sielu jo kiitää tuhatta ja sataa ja laukkaa kuin sata villihevosta,jos hiemankin ote herkeää.
Luulen, että rauhani on valitettavasti muuttumassa malttamattomuudeksi...
Valitettavasti, koska edessä on vielä neljä kokonaista päivää.
Jos en saa kerittyä siimaa kireämmälle ja löydettyä sitä tyyntä rauhaa takaisin olemukseeni.
Keski-ikäinen ja odottaa loman alkua, kuin lapsi jouluaattoa! :)










sunnuntai 10. heinäkuuta 2016






Vielä pari kuvaa eiliseltä iltakävelyltä.Aivan hurmaavia näkymiä ja monimuotoista luontoa.
Minun meditointihetkeeni kuuluu juuri tällaisissa paikoissa käyskentely ja samalla kesäkimpun kerääminen ja värien sommittelu yhteen sopiviksi.

Perjantaina töiden jälkeen, kun saavuin Kauklahden juna-asemalle,olin iloisesti yllättynyt, kun sain odottamatta kävellä sisään taidenäyttelyyn.
Todella kaunista grafiikkaa ja muita töitä useassa huoneessa!Käsintehtyjä koruja jne.
Kauklahden vanhassa, kauniissa asematalossa, jota ilmeisesti nyt saneerataan.
Myynnissä myös ihania taidekortteja.
Voiko viikonlopun mukavammin aloittaa! :)

Aikaisin tänä aamuna,olin jopa mielissäni näistä ikään kuuluvista yöpissalla käynneistä.
Ikkunasta näkyi NIIN kaunis aamuinen sumu, että piti -kunnolla heräämisen mahdollisuutta uhmatenkin käydä parvekkeella ja napata kuvakin.

En muista, että maanantain lähestyminen olisi tänä vuonna tuntunut näin kutkuttavan mukavalta kertaakaan.Tämä tuleva maanantai onkin erityinen.
Se aloittaa viimeisen viikon ennen kesäloman alkua.:)
Järjestelen jo innoissani kaikkea kivaa, mitä olen pikkuhiljaa hankkinut kirppiksiltä ja sisustelen mielessäni mummulan nurkkia.
Toivon, etteivät nämä perhoset ihan villiinny vatsanpohjassa, vaan saan pitää vielä tämän viikon jo pidempään luonani viipyneen tunteen sielunrauhasta.

Mielenkiintoista alkavaa viikkoa kaikille! <3