perjantai 29. maaliskuuta 2019


Kevätvaloa
Nyt ikkunoissa säkenöi
ja kauneutta ikävöi
kaikk' kattoin harjat tummat
ja valo maille lankeaa
ja sulattaa ja sovittaa
ja nostaa kaihot kummat.


Se leikkii eessä ikkunain
ja kultaan kevätunelmain
se verhoo joka talon.
Oi valon pyhää kevättä!
Niin korkea on elämä,
niin suuri valta valon.



Nyt kaikki suonet pulppuaa
ja kaikki lähteet auki saa
nyt jään ja roudan alta
ja taimi valoon herännyt
ens syksyöihin asti nyt
se säästyy kuolemalta.

V. A. Koskenniemi


Ihanaa viikonloppua!<3















keskiviikko 27. maaliskuuta 2019


Yksikseni tänään kävelyretkellä.
Ajatukseni kouluaikaisessa keväässä kauan, kauan sitten.
Silloin kun ystävättären kanssa keskityimme tutkimaan lumettomia pälviä luonnossa.
Muistan hyvin, kuinka onnentunne uudesta keväästä valtasi mielemme.
Koen saman taas uudelleen tässä kävellessäni.
Muita ei näy, saan itsekseni kulkea ja nauttia talitinttien konsertista.
Pysähdyn ja otan yllä olevan kuvan varvikosta.
Näkymä on niin kovin keväinen sinistä taivasta vasten.
Kuvanoton jälkeen jään sijoilleni, vaikka tarkoitus oli jatkaa heti matkaa.
Tämä on niitä upeita luonnossa herkistymisen hetkiä, kun aistit puhuvat.
Vaistoan hyvin voimakkaasti, etten olekaan yksin.
Silmä etsii ja etsii runkojen välistä ja sitten vastaankatsoja löytyy.
Se seisoo hievahtamatta paikoillaan, 
katsoo suoraan minuun ja olettaa ilmeisesti maastoutuvansa hyvin.
Kuvien jälkeen tuijotamme hetken vain toisiamme silmiin.
Luulen, että se edelleen kuitenkin tuntee olonsa turvalliseksi.
 Hymyilen sille ja käännyn jatkamaan hissukseen matkaani.
Sivusilmällä näen sen valkoisen pyllyn, joka vilahtaa menemään.
Yllättävä kohtaaminen nostattaa tunnelmani kirkkaansiniseen kattoon asti,
hyvä etten viheltelemään ala!
Myöhemmin pysähdyn kuvaamaann vanhaa koivunrunkoa, 
jossa usea kääpä pitää kotiaan.
Huomaan, että puu on merkitty kaadettavaksi,
sitä hetken mielessäni harmittelen.
Olisi monelle luontokappaleelle hyödyksi.
Mutta ihminen toisin on kuitenkin päättänyt.
Kartanolla jään katsomaan veden voimaa ja mahtia sillalle.
Ihan hirvittää, millä voimalla se jalkojeni alta syöksyy alas menojaan.
Valmiiksi herkistynein aistein, asettelen askeleeni varovasti,
ettei jalkani lipeä kuvatessani liukkaalla laudalla.
Palaan isännän kotiin virkistyneenä ja keväästä onnellisena.

Ajatella, että viikonlopuksi luvattu jopa yli kymmentä plusastetta!

Mukavaa loppuviikkoa!<3<3


























sunnuntai 24. maaliskuuta 2019



Ilo kasvaa ihmisillä suuremmaksi päivä päivältä.
En ole yksin tämän tunteen kanssa, 
vaistoan sitä ylenmäärin kanssakulkijoissakin tuolla ulkona.
Talven pimeys alkaa olla taputeltu ja väistymässä valon tieltä.
Tuo siniseltä paistava aurinko saa helposti suupielet kohoamaan hymyyn.
Jaamme helposti vieraan vastaantulijan kanssa hymyn osoituksena siitä,
että minä "ymmärrän."
"Sinä toinen suomalainen,
 jaamme tämän yhteisen salaisuuden tästä helinästä rinnassa."
Sisimmissä ailahtelee ajatuksen onni keväästä ja kesästä.
Miltä tuntuvatkaan sielussa taas kerran puissa kahisevat lehdet,
vapaat vedet, lämpö ja kaiken paljaan peittävä vihreys!


Nautin suunnattomasti kävelylenkistäni tänään.
Palatessani huomasin, että piha-alueemme pensaissa on jo pulleat lehtisilmut.
Jos tuuli ei olisi ollut ajoittain jopa navakkaa,
olisi ollut täydellinen lenkkisää.

Suloista sunnuntaita!<3


Harakka hangella hajareisin kovassa tuulessa.


 Kaverukset.


 Variksella helpompaa pyrstönsä kanssa,
siihen ei tartu tuuli.




keskiviikko 20. maaliskuuta 2019



Kevätpäiväntasaus jo tänään!
Päiväntasaus viittaa siihen,
 että kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä
 ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät,
kumpikin 12 tuntia.
Näin ei kuitenkaan käytännössä täsmälleen ole.
Meillä täällä Suomessa kevätpäiväntasaus tapahtuu tänään klo.23.58.

Sulanutta vettä virtaa kaikkialla,
lumi on muuttanut muotoaan.
Täällä meilläpäin Saunalahti on jo avomerelle päin 
suurilta alueilta jäistä kohtalaisen vapaa.
Lahden pohjukka vielä jäässä.
Tuskin uskalsin pari päivää sitten katsoa,
 kun huteran näköisellä jäällä pilkittiin ja käveltiin mennen tullen.
Tänään oli kova tuuli.
Kuvaamallani harakalla täysi työ pysyä pystyssä,
kun tuuli tarttui sen pitkään peräsimeen
ja riepotteli sitä.
Loppuviikosta taas mahdollisuus ilmeisesti siihen auringonvaloonkin.
Mukavaa viikonjatkoa!<3

















perjantai 15. maaliskuuta 2019


Tulipa tässä mieleeni talitinttejä kuunnellessa lapsuuden laulut.
Ne, joita mummun ja pikkusiskon kanssa yhdessä laulettiin.
Ikäiseni varmasti muistavat? :)

Lapsoset ketterät kotihaasta
koivusta oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä.
saunahan vihdat laittaa.
Lauteilla saunan kotoisen taas
illalla kylpy maittaa
Pehmyt on lapsista aina vihta,
äiti jos on vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan,
toisin on vierahassa.

Jospahan säilyis äidin lapset
kylmältä maailmassa.


Kas, kuusen latvassa oksien alla
on pesä pienoinen oravalla,
sen poikaset siinä ne leikkiä lyö
ja pikku hampahin siementä syö.
On siinä vehreä, vilpoinen katto
ja naavoista lämpöinen lattiamatto
ja pikkuruikkuiset ikkunat
ja vuoteena sammalet vihannat.
Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa
ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa,
niin oravan pesässä pienoinen pää
se ikkunan reiästä pilkistää.
Ja siitä se näkevi loitos sangen
yli puitten latvain ja valkean hangen.
Kas, susikin alhaalla vaanien käy –
ei oravan pesässä pelkoa näy.
Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon
siell’ oravan poikaset tuttuhun kehtoon.
Ja elämä heillä on herttaisaa,
kun kuusen latvassa keinua saa.


Kahunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.
Lääkkehillä hoidelkaa, nalle-ystäväämme.
Maito tuore lämpöinen, hyväks olla voisi.
Vehnäkorppu valkoinen, ehkä avun toisi.

Patjaksensa parahin, matto levitellään,
peitteheksi toinenkin, kääritään hellään.
Laulu kaunis lauletaan, univirreksensä.
Itse käymme uinumaan, hänen vierellensä.

Vahtikoira vartioi, uskollisna meitä,
kunnes koittaa aamunkoi, hän ei meitä heitä.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Nalle-raukan kuntohon, aamuksi jo saamme



Rati riti ralla. Mistä tuli halla?
Tuolta Pohjan tuntureilta,
Lapin lasten laitumilta.
Rati riti ralla, sieltä tuli halla.
Rati riti ralla,
mitä teki halla?
Puhui metsät puhtahiksi,
jäät ja järvet kantaviksi.
Rati riti ralla, sitä teki halla.
Rati riti ralla, hyvin teki halla:
saapi lapset lasketella,
luistella ja lauleskella.
Rati riti ralla, kiitoksia halla


 Keitä te ootte, te pienet pojat,
kun en  tunne teitä,
piupali paupali piupali paupali,
kun en  tunne teitä?

 Toinen teistä taitaa olla
kunnan Miinan poika,
piupali paupali piupali paupali
kunnan Miinan poika

Ootteko tulleetootteko tulleet
kenkiänne hakemahan,
piupali paupali piupali paupali,
kenkiänne hakemahan?

 Suutari on mennyt koko viikoksi
kylälle neulomahan,
piupali paupali piupali paupali,
kylälle neulomahan.

 Tulkaa sitten ensi viikolla
kenkiänne hakemahan,
piupali paupali piupali paupali,
kenkiänne hakemahan!

Hyvästihyvästihyvästihyvästi!
Miinalle terveisiä,
piupali paupali piupali paupali,
Miinalle terveisiä!

  Älkää kaatako maitohinkkiä
porstuassa mennessänne,
piupali paupali piupali paupali,
porstuassa mennessänne!


Voi ihanaa lapsuutta maalla mummulassa.
(syvä huokaus)
Kaikille rentouttavaa viikonloppua!
<3

tiistai 12. maaliskuuta 2019



Päivät olleet kirkkaat.
Silmät sikkuralla, siristettyinä viivoiksi on saanut tämä tuolla ulkoilla.
Kaislojen läpi kun meren jäätä tähyää,
tuntuu kuin joku ilkikurinen peilillä sihtaisi auringon suoraan silmiin.
Kyynelsilmin jatkettava matkaa.
Kun muistaisi ne aurinkolasit hankkia omilla vahvuuksilla,
tämä näyttää käyneen ikuisuusprojektiksi.
Ehkä hankin rillien päälle läpät.
Mutta,
 kun aurinko paistaa kasvoihin ja talitiaiset lauleskelevat,
voiko sitä sen kummempaa onnea itselleen siihen toivoa.
Osmankäämit aloittaneet keväisen siementämisensä.
Lopputalven myrskysäissä riekaloituneet patukat tupruavat nöyhtää tuulen viedä.
Varikset, harakat ja naakat kisailevat pajunkissojen keskellä sulassa sovussa.
Aina se on varis,
 joka jää viimeiseksi rohkeimpana tutkailemaan kuvaamaan pysähtynyttä.
Utelias.
Harakka lehahtaa pois ensimmäisenä, naakka heti kohta perässään.

<¤>

Jos jotain en kertakaikkiaan tässä elämässä kestä niin sitä,
että viattomat kärsivät.
Pienet lapset tai eläimet.
Sähköpostiin tuli tänään Pelastakaa Lapset ry.ltä
vetoomus, jonka allekirjoitin.
Halutessasi pääset vetoomukseen TÄSTÄ.

Huomenna taas jo keskiviikko, vastahan se oli.
Puolet kohta maaliskuustakin käyty.
Taas kouraisi vatsanpohjasta suloisesti ajatus kesän lähenemisestä. :)

Mukavaa loppuviikkoa!<3












perjantai 8. maaliskuuta 2019



Naistenpäivä

Sote kaatui ja hallitus erosi.
(Minulta tuli jo korvista koko soteuudistus-sana).

Sain heti aamusta avoanopin kukkakimpun kiertoon,
ettei jää turhanpantiksi kun Lappiin suuntaa viikonloppuna.
Ennen aamupuuroa tein ajanvietteeksi iltiksen testin päivän kunniaksi,
 että ketä Suomen mahtinaista muistutan.
Halutessasi TÄSTÄ testiin.
Kovin, kovin mielissäni olin muistuttaessani Jenni Haukiota.

Odotan kuin kuuta nousevaa, Rakel Liehun Runeberg palkinnon saaneesta
kirjasta "Helene" tehtyä elokuvaa Helene Schjerfbeckin elämästä.
Vielä kärsimättömämmäksi(mikä sanahirviö) kävin,
 kun löysin Antti J. Jokisen ohjaamasta elokuvasta trailerin.
Traileriin halutessasi pääset TÄSTÄ.
Vaikuttaa visuaalisesti hyvin kauniilta,
juuri sellaiselta kuin kovasti sen itse odotan olevan.
Elokuva saa ensi-iltansa ensi vuonna.

Aiemmin ostin itse marketin viikkokimpun,
 ja jaoin sen liljan oksaan ja kolmeen ihanan keltaiseen yksittäiseen gerberaan,
jotka sopivat niin loistavasti puutauluani vasten.
Eilen palatessani isännän luota kylästä,
 ihmettelin kun silmiä alkoi kotona kirveltää kummallisesti melkein heti.
Kävin niitä huuhtelemassa ja mietin, että onko jo siitepölyjä ilmassa.
Kunnes kauniiksi syypääksi osoittautui tuo liljan oksa.
Muistin, että olen aiemminkin saanut siitä allergiaoireita.
Säälitti pistää oksa pussiin ja pussi roskiin,
kun en sitä avoanopillekkaan nyt voinut kierrättää.
Sitä vastoin löysin lisää rakastamiani keltaisia gerberoja melkein ilmatteeksi,
vierailtuamme isännän kanssa kierrätyskeskuksessa.
Hän etsi osia pöytälamppuun, jota on kokoamassa.
Sähkömiehenä kun niitä pystyy ja osaa koota.
Itse löysin sieltä myös kauniin vesivärityön alle kehysten hinnalla,
 parilla eurolla.
Jatkoimme vielä Bauhausiin niiden lampunteko-osien perässä.
Sieltä lähti mukaani 2,90e maksanut jännänvärinen pitsilehti
pienessä muoviruukussaan.
Nyttemmin jo suurempaan saviruukkuun ja muhevaan multaan siirretty.
Talvi melkein vei pelargoniani,
onneksi kaksi viidestä jaksoi sen yli.
Nyt koko ajan suurentuvat ja voimistuvat lehdet
 kurkkivat jo kovasti säleitten välistä.
Niiden etukenoisessa asennossa on jotain,
jota kohtaan tunnen syvää sielujen sympatiaa.
Kiihkeästi kevättä odotamme kaikki.

Tässä naistenpäivän postauksessani mainitsen vielä yhdestä asiasta.
Poistin postaukseni, jossa jokunen aika sitten
julkaisin kuvia nuoruuden poseerauksistani leikkimielellä.
Aiheenani oli se, että muutin mielipidettäni nykyajan keikistelyistä,
kun löysin vanhoista paperikuvistani aivan vastaavia elkeitä.
Kävi sitten niin, että sain yht'akkiä aivan erikoisen suuren katselumäärän
blogiini parina peräkkäisenä päivänä ja ne olivat samasta yksittäisestä osoitteesta.
Sieltäpä löytyi sitten pornahtava sivusto, johon ilmeisesti kerätään netistä kuvia.
Vaikka osoite on bloggerin blogspotissa,
jo google varoitti, että monet pitävät asiattomana.
En ruvennut sivustolta syynäämään, ovatko omat kuvani sinne kenties
kopioitu, mutta poistin postaukseni.
Sen verran rupesi kismittämään.
En löytänyt moisille katselukerroille muuta selitystä kuin nuo nuoruuden kuvani,
tuskin tätä kyseistä vierailijaa muut postaukseni ovat kiinnostaneet,
ehkä vain etsinyt mahdollisia muita kuvia blogistani...
Kommenttinne ovat edelleen tallella tuolle päivälle.


Näiden turinoitteni ja kukkieni myötä toivotan teille 
kaikille upeille naisille

Hyvää naistenpäivää! <3 <3