Tämä uusi vuosi alkoi itselläni hiukan ikävissä merkeissä.
Ensin löysin joulun jälkeen rinnastani pienen patin ja heti perään Papa-koe
antoi viitettä solumuutoksesta.
Kuinka pitkiä ovatkaan viikot, jotka joutuu odottamaan lisätutkimuksiin pääsyä.
Samalla yrittää elää normaalisti ja liikoja murehtimatta.
Ja kuitenkin ajatukset eksyvät niille pelottaville poluille.
Tänään ostin itselleni kauniin tulppaanikimpun ja sain onnekseni jättää tämän episodin
taakseni.
Voin sanoa, että olo on kevyt ja onnellinen.
Kävin aamulla ystävättäreni saattamana kolposkopiassa,
jossa vahvistui papassa näkynyt kohdunsuun muutos.
Lääkäri poisti muutosalueen sähkösilmukalla ja koko vierailu oli ohi 25-minuutissa.
Ihana mieslääkäri alkutervehtimisen jälkeen kysyi,
että olenko perillä mitä papa-löydös tarkoittaa.
Vastasin, että olen yrittänyt kyllä googlettaa.
Johon hän sanoi, että syöpäähän tämä ei sitten ole,
ainoastaan hoitamattomana voisi vuosien saatossa siksi kehittyä.
Noiden sanojen saattelemana hartioiltani poistui todella painava taakka.
Sähkösilmukka-hoito kesti n.5 sekunttia, tuntui pieneltä poltteelta ja tehtiin paikallispuudutuksessa.
Papakokeen koen paljon epämiellyttävämpänä
Sain itse seurata toimenpidettä näytöltä, mutta vaikka en tuntenutkaan missään vaiheessa mainittavaa kipua, käänsin pääni toisaalle kun sähkösilmukalla alettiin kohdunkaulalla höylätä.
Puolen vuoden päästä menen kontrolliin ja tämä kuulemma hyvinkin monien,
jopa nuorten naisten ongelma on suurimmalta osalta poistunut siihen mennessä.
Jos ei, sitä seurataan ja hoidetaan läpi elämän.
Meistä kaikista kolme neljästä saa papillooma-viruksen elämänsä aikana.
Onneksi nuoret tytöt nykyään rokotetaan sitä vastaan.
Viikkoa aiemmin olin jo saanut huokaista helpotuksesta rintapattini osalta.
Ultrassa ja kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa ei löytynyt mitään ylimääräistä.
Itseasiassa koko patti oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen,
vaikka minut ensin tutkinut ja
jatkotutkimuksiin lähettänyt lääkärikin sen selvästi löysi.
Joku saattaa nyt ihmetellä, miksi näistä täällä blogissa avaudun.
Mutta,
oman pysähdyttävän alkuvuoteni jäljiltä kirjoitan sen takia,
että muistuttelen teitä muitakin siitä,
kuinka tärkeää on käydä papa-seulonnassa ja
mammografiassa!
<3