Tämä uusi vuosi alkoi itselläni hiukan ikävissä merkeissä.
Ensin löysin joulun jälkeen rinnastani pienen patin ja heti perään Papa-koe
antoi viitettä solumuutoksesta.
Kuinka pitkiä ovatkaan viikot, jotka joutuu odottamaan lisätutkimuksiin pääsyä.
Samalla yrittää elää normaalisti ja liikoja murehtimatta.
Ja kuitenkin ajatukset eksyvät niille pelottaville poluille.
Tänään ostin itselleni kauniin tulppaanikimpun ja sain onnekseni jättää tämän episodin
taakseni.
Voin sanoa, että olo on kevyt ja onnellinen.
Kävin aamulla ystävättäreni saattamana kolposkopiassa,
jossa vahvistui papassa näkynyt kohdunsuun muutos.
Lääkäri poisti muutosalueen sähkösilmukalla ja koko vierailu oli ohi 25-minuutissa.
Ihana mieslääkäri alkutervehtimisen jälkeen kysyi,
että olenko perillä mitä papa-löydös tarkoittaa.
Vastasin, että olen yrittänyt kyllä googlettaa.
Johon hän sanoi, että syöpäähän tämä ei sitten ole,
ainoastaan hoitamattomana voisi vuosien saatossa siksi kehittyä.
Noiden sanojen saattelemana hartioiltani poistui todella painava taakka.
Sähkösilmukka-hoito kesti n.5 sekunttia, tuntui pieneltä poltteelta ja tehtiin paikallispuudutuksessa.
Papakokeen koen paljon epämiellyttävämpänä
Sain itse seurata toimenpidettä näytöltä, mutta vaikka en tuntenutkaan missään vaiheessa mainittavaa kipua, käänsin pääni toisaalle kun sähkösilmukalla alettiin kohdunkaulalla höylätä.
Puolen vuoden päästä menen kontrolliin ja tämä kuulemma hyvinkin monien,
jopa nuorten naisten ongelma on suurimmalta osalta poistunut siihen mennessä.
Jos ei, sitä seurataan ja hoidetaan läpi elämän.
Meistä kaikista kolme neljästä saa papillooma-viruksen elämänsä aikana.
Onneksi nuoret tytöt nykyään rokotetaan sitä vastaan.
Viikkoa aiemmin olin jo saanut huokaista helpotuksesta rintapattini osalta.
Ultrassa ja kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa ei löytynyt mitään ylimääräistä.
Itseasiassa koko patti oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen,
vaikka minut ensin tutkinut ja
jatkotutkimuksiin lähettänyt lääkärikin sen selvästi löysi.
Joku saattaa nyt ihmetellä, miksi näistä täällä blogissa avaudun.
Mutta,
oman pysähdyttävän alkuvuoteni jäljiltä kirjoitan sen takia,
että muistuttelen teitä muitakin siitä,
kuinka tärkeää on käydä papa-seulonnassa ja
mammografiassa!
<3
Halaus! Onneksi kaikki on kunnossa <3 Voin vain kuvitella, kuinka paljon säikähdit! Tärkeästä asiasta kirjoitit <3
VastaaPoistaKiitos Hilu!♡ Kyllä siinä monenmoista mielessä kerkesi käydä.Kaikenkaikkiaan kuitenkin tärkeää välillä pysähtyä miettimään kuinka suuri lahja terveys on.
PoistaTodella tärkea aihe! Kyllähän sitä nyt jo vähemmästäkin säikähtää, kun on omasta terveydestä ja tulevaisuudesta kyse. Minäkin ehdin jo hetken pelätä pahinta kun aloitin lukemisen, mutta onneksi kaikkin on sinulla nyt hyvin ❤
VastaaPoistaHelpotuksen huokauksen ja halauksen kera toivotan sinulle ihanaa loppuviikkoa!
Kiitos Ansku!♡ Hetkeksi kun oletus omasta hyvästä terveydestä otetaan pois,se pistää arvostamaan sitä ihan eritavalla.
PoistaIhanaa loppuviikkoa!♡
Oi helpotus ja onni! Tärkeä asia, kiitos kun kirjoitit!
VastaaPoistaKiitos Satu!♡ Helpotus oli suuri ja olo onnellinen.
PoistaKoskaan ei voi tietää mitä vastaan tulee, mutta etukäteen ei kannata pelätä. Minullakin epäiltiin imusolmukesyöpää mutta olikin pieni sylkirauhasen hyvänlaatuinen kasvain joka poistettiin kuitenkin varmuuden vuoksi. Leikkauksesta toipuminen oli kyllä yhtä tuskaa, kun ei kärsinyt suutaan aukaista viikkoon. Varovasti vain nestemäistä ruokaa pillillä yritin syödä. Mutta selvittiin. :-) Onneksi kaikki on siellä nyt hyvin. Hyvää ystävänpäivää toivottelen tässä samalla. <3
VastaaPoista~Katja
Kiitos Katja!♡
PoistaSyöpä sananakin on niin kovin epämiellyttävä.
Sinä kohdallasi sait onneksi kokea saman,loppu hyvin kaikki hyvin.♡
Totta,koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää,täytyy vain nauttia suuresti elämästään.
Hyvää ystävänpäivää!
Vanhaan sanontaan - tieto lisää tuskaa, voisi hyvin liittää- epäily lisää tuskaa yhtälailla.
VastaaPoistaTärkeän naisia koskevan asian otit esille ja sinulle Luoja puolellasi, ettei pahaa löytynyt.
Kyllä!Epätietoisuus ja odottaminen on tuskaisaa.
PoistaVoi tietäisitpä Aimarii,kuinka kiitollinen ja huojentunut olen tällä hetkellä.
Kiitos sinulle!♡
Voi mikä helpotus, että kaikki on hyvin! Ensin jo pelästyin minäkin, kun luin kirjoitustasi.
VastaaPoistaHyvää Ystävänpäivää sinulle Satu-Ursula♥
Kiitos lämmittävistä sanoistasi,hyvää ystävänpäivää myös sinulle Hannele!<3
PoistaSamaa mieltä kanssasi, että onni on seulonnat ja apua tarjolla. Tutuiksi tulleet huolesta mykkyrällä olo ja helpotuksen huokaus. Aurinkoista kevään odotusta! Tuija
VastaaPoistaPiti vielä lisäämäni, että tuo havunoksa hangella on liikuttavan ihana kuva. ;) Tuija
VastaaPoistaVoi kiitos Tuija!♡
PoistaMinusta oli niin ihanaa,että huomioit tuon havukuvan.
En tiedä,miksi se minunkin mielestäni oli niin liikuttava siinä hangella,piti sitä pitkään siinä ihastella.😊
Sinä sitten tiedät,miltä minusta tuntui kun sain huokaista helpotuksesta.♡
Huh, onpa ollut huolta kerrakseen ja tuplasti, mutta onneksi kaikki on kunnossa <3 <3
VastaaPoistaSeulonnat on kyllä ihan huippuhyvä asia!