sunnuntai 20. maaliskuuta 2022



Kevätpäiväntasaus,
NO TODELLAKIN!!!
Oli itseasiassa hiukan epätodellinen olo kun tuolla kulki tänään.
Untsikasta toppatakin kautta välikausitakkiinkin jo siirtyneenä,
 minun piti silti aukaista takkia yhdessä kohtaa, ja kaulahuivia repiä löysemmälle.
Korvan juuressa joku edesmennyt,vanhankansan ihminen kuiskaili,
että hetkeksi vaan,muuten vilustut hikipäissäsi.
Lokit kirkuivat kevättä täyssiniseltä taivaalta,
harakat kähisivät pälvikköä tonkiessaan,kissoja täynnään olevien pajujen juurella.
Pikkulinnut ovat jo täydessä tohinassaan nekin,ja voi että,mitä laulua!
Kyllä iloisa on oikea adjektiivi kuvaamaan tätä sunnuntaipäivää.


Ilolle on ollut tilausta.
Maailman tapahtumat kiikuttaneet tätä naista,
niin kuin varmasti moinia muitakin,tunneskaalan laidasta laitaan.
Syvää surua,pöyristymisen tunteita,epäuskoa ja aivan puhdasta vihaakin hetkittäin.
Demokratian,tasa-arvon ja sananvapauden merkitys on kuin kaivettu pölyyntymästä sieltä itsestäänselvyyksien varastosta,puunattu ja kiillotettu,nostettu arvoiselleen paikalle sinne omien ajatuksien ja arvomaailman hyllylle.
Nyt on nähty,mitä niiden puute on,miten ovat asiat,
kun niitä ei ole ja valtaa pitää diktaattori.


Meille jokaiselle on varmasti jo koronakauden aikana muodostunut omat selviytymiskeinomme,ne pienet asiat,jotka pitävät pään kasassa.
Mutsimuikkusen kanssa juttelimme siitä,kuinka selviäisimmekään ilman läheisiä,
ja suvun pikkuisia, meidän omia rakkaita nuppusiamme,
nyt kun maailman tola on vieläkin enemmän kallellaan.
Kuinka paljon iloa heistä saamme,kuvista ja videoista päiviimme.

Kun pandemia alkoi,joku ihana ihminen sai idean näyttää telkkarista uusintana pieni talo preerialla-sarjan.Odotin sitä joka ikisenä päivänä,uppouduin täysin sarjan tunnelmiin.
Tunsin ihan fyysistä kaipausta,kun se sitten loppui.
Sarjan herttaisuus ja naivius auttoi unohtamaan pandemian päivittäin tunniksi,
puuhat ulkona ja luonto ovat olleet myös suuressa roolissa omissa selviytymiskeinoissani.
Ostin reilun kymmenen vuotta sitten Anttilan alennusmyynnistä kaikki tuotantokaudet toisesta mielisarjastani,tohtori tuli kaupunkiin.
Muistan vieläkin kuinka iloiseksi tulin kun huomasin dvd.t alelaarissa 5e/kpl.
Ajattelin silloin,että katson ne sitten joku päivä,
ehkä tulee hetki kun olen esim.sairaana tai jotain,jolloin kaipaan viihdykettä.
Nyt tuli se hetki.
Jokaisessa kansissa on n.8 dvd.tä,jokaisessa dvd.ssä neljä,viisi jaksoa,kansia on seitsemän.
Olen nyt puolessa välissä.
Kirkasotsainen-rehellisyys-toisen kunnioittaminen-hyvä voittaa aina 
menttaliteetti sarjassa,on ollut näinä päivinä kuin balsamia.
Olen katsonut useita jaksoja peräkanaa,kyynelehtinyt paljon hyvyydestä ja rakkaudesta,jota sarjassa tuodaan esiin,nyt kun siitä on puutetta tietyillä suunnilla.
En välitä tippaakaan siitä,onko kaikki epätodellista ja siirappista,
minä olen saanut näistä tunnelmista voimaa voittaa pelkoa sisälläni,
ja uskoa ihmisen hyvyyteen ja siihen,ettei se koskaan kuole.
Joku tekee käsitöitä,joku meditoi,joku juoksee hikipäissään,joku lyö säkkiä salilla,jokainen meistä tavallaan.
Luulen,itseni kohdalla,että kun sarja on katsottu,kevät on jo pitkällä ja luonto suo taas parhaimman ja rakkaimman sylin unohtaa pitkiksi hetkiksi kaikki huolet ja murheet.


Tänään siitä sai jo esimakua,ihanasta lämmöstä ja ilosta!


Samettikukan idut tuovat myös ison ilon.
Nyt myös tomaatti on itänyt!
Ehkä tänä vuonna olin oikeaan aikaan multahommissa ja kesä riittää omien tomaattien kypsymiseen,minulla kun ei ole kasvihuonetta.

Iloa ja aurinkoa alkavaan viikkoosi!

12 kommenttia:

  1. Minäkin olen kahlannut siirappisia sarjoja tai elokuvia, jotka vievät ajatukset vähäksi aikaa ikävistä asioista. Se on ihan terveellistä! Nyt iloitsen kevään etenemisestä, auringonpaisteesta, lintujen lisääntyvästä laulusta ja kiitän näistä ihanista päivistä. Koko viikonloppu oli niin lämmin ja aurinkoinen ja vei mm. jäälle kävelemään.
    Kukansiemenet kylvimme lasten kanssa viime viikolla ja voi, miten lapset ihmettelivät kasvua viikonlopun jälkeen: pieniä alkuja oli noussut ruukkuihin. Saan niin paljon voimaa ja intoa lasten innostumisesta.
    ps. isä ja äiti saivat häälahjaksi tuollaisen Arabian sinikukallisen ruoka-astiaston kuin mitä Sinulla on kastelukannuna. Kylläpä läikähti rinnassa lämpimästi, kun näin tuon kannun kuvassasi.
    Suloista kevätviikkoa Sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun pahaa tapahtuu ympärillä,sielu tarvitsee pakopaikkaa sinne,missä on hyvä olla?
      Ja onneksi on kevät!Toivoa ja uutta elämää kohta täynnä oleva kevät!
      Ajatella,jos tämä kaikki olisi tapahtunut syksyllä...
      Aivan mahtavat säät olleet täälläkin,jo niin lämpimätkin.❤
      Voi,uskon sen,että lasten kanssa työskentely antaa voimia ja energiaa.
      Minullekin pienen lapsenlapseni touhut ovat korvaamatonta sielunruokaa.
      Lapset ovat niin aitoja,pieniä ihania taimia hekin.😊
      Tätä sinikukkaista Arabian sarjaa on maalla meilläkin koko ruokakalusto äidin puolen mummin ja vaarin jäämistönä.Tämä kyseinen,yksittäinen kermanekka taas isänäidin peruina minulle kulkeutunut.Se on halki,joten toimii kauniina taimikastelukannuna.
      Kiitos Piipe,paljon aurinkoa ja lämpöä myös Sinun kevätviikkoosi!❤

      Poista
  2. Areenasta katselin mm. Pieni talo preerialla, sekä muita samankaltaisia, omat lapsuusajat mieleen tuovia sarjoja. Olisin varmasti katsonut myös Lassien, Mustan orin, Susikoira Roin ym. jos ne olisivat olleet katsottavissa :) Lapsuuden lempiohjelmia katsellessa palasin aikaan, jolloin ei vielä tarvinnut huolehtia mistään "aikuisten asioista" eikä suuria vastuita ollut. Silloin sai nauttia turvallisesta ja melkoisen huolettomasta elämästä. Tuossa kuplassa oli hyvä rauhoittua ja lepuuttaa levotonta, läikkyvää sieluaan.

    Myös läheisillä ja erityisesti lastenlapsilla on valtava merkitys hyvinvointiin. Heidän välittömyytensä, rakkautensa, ilonsa, intonsa ja loputon uteliaisuutensa kaikkea uutta kohtaan on virkistävää ja toki osa heidän energiastaan tarttuu ihan väkisinkin myös meikämammaan :D

    Sinulla siellä kevätistutukset ovat jo hyvällä alulla. Pian luonnossakin alkaa tapahtumaan, kunhan pääsemme näistä, edelleenkin, runsaista lumikinoksista eroon. Siihen asti keskityn nauttimaan lintujen laulusta, auringosta, lisääntyvästä lämmöstä, sinisestä taivaasta, räystäiltä tippuvan veden lorinasta ja meinasin unohtaa perhoset! Näin nimittäin eilen ensimmäisen nokkosperhosen ❤
    Olet ympäröinyt itsesi kauniilla ja merkityksellisillä esineillä sekä kasveilla, ja kotisi huokuu lämpöä ja viihtyisyyttä. Koti onkin paras paikka ihmisen olla ja elää, sekä sinulla tietenkin rakas mummulasi maalla, minne varmasti jo kovasti odotat pääseväsi. Luonnon äänet, tuoksut, ja ne maisemat eläimineen, lintuineen, perhosineen ja pörriäisineen, ah, mikä autuus...
    Iloisaa viikon jatkoa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi,toit mieleen niin ihanat lapsuuden ajan ohjelmat!Lassiesta ja Mustasta orista tykkäsin kovasti,Susikoira Roin muistan myös.Saariston lapset,Kokokylän Vinski,Melukylän lapset,Peppi ja muut!😊
      Voi noita aikoja,huolettomia ja ihania!
      Ehkä juuri siinä on se taika,miksi sieltä löytyy se huojennuskin,noiden aikojen ohjelmista.Saa ikäänkuin palata niihin tunnetiloihin,huolettomiin ja vastuista vapaisiin.
      Ja rakkaus läheisiä kohtaan kuljettaa myös niille poluille,jossa on hyvä ja turvallista olla.
      Pienet lapsenlapset niin viattomia ja tietämättömiä vielä kaikesta maailman pahuudesta.Kun vain saisivat pitää lapsenuskonsa hyvään,mahdollisen pitkään.
      Minä näin tänään sinivuokkoja ja krokuksia,tosin pienen hetken ja bussin ikkunasta,mutta silti!Perhosia ei kohdalleni ole vielä osunut,enkä ole edelleenkään kuullut tikkojen pärryyttelyäkään,äitini on myös jo nähnyt perhosia,me kun aina vaihdamme näitä luontokokemuksiamme hänen kanssaan päivittäin.😊
      Niin kuin mainitsit,vielä on kuitenkin isoja lumimääriä,mutta ei tässä enää kauaa mene,kun alkaa se ihastuttava vaaleanvihreä kausi,voi ihanuutta!
      Koti on niin tärkeä,ja todella,odotan jo kiihkeästi myös pääsyä maalle mummulaan,olet aivan oikeassa!
      Uskon,että sielläpäin asustelee teikämamma,joka myös jo unelmoi jo kesämerestä.😊
      Kiitos Ansku ihanan lämpimästä kommentistasi,joka toi kesän jo taas piirun verran lähemmäksi.❤
      Iloisaa viikonjatkoa!❤

      Poista

  3. Hyvällä alulla ovat istutuksesi. Kivaa kasvien hoitamista ja kasvun seuraamista.
    Oh, lokit jo tulleet. En ole vielä lokkeja nähnyt.
    Eilen näin ekan nokkosperhosen. Puiston penkillä istuessa yksi kärpänenkin pörräsi vaatteissani.😊

    Samoin on tullut katsottua paljon sarjoja tv:stä ja Netflixistä, myös elokuvia.
    Esim. Oi ihana toukokuu. Sarjan väreissäkin lämminhenkisyys.
    Jännitystä välillä katsoen Kahden keikkaa.tms.
    Dokumentti Judi Denc seikkailee Porneossa. Yleensäkin eläin-ja luonto-ohjelmat tulee kaikki katsottua. Historilallisia eri kulttuureista, eläimistä ja ihmisistä kertovia dokumentteja tulee katsottua.

    Ulkoilu rauhoittaa ja rentouttaa. Vielä kun pysyy ulkoillessa tässä hetkessä alkamatta pohtimaan maailman murheita. Nautitaan auringonpaisteesta ja bongaillaan mitä kevään merkkejä alkaa näkymään.

    Kevään iloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naurulokit ja auringonpaiste,ne ovat onnellistaneet tämän naisen tuolla ulkoillessa.😊
      Sinäkin olet onnistunut perhosen jo näkemään,minun kohdalleni ei vielä ole osunut.
      Tosiaan sinivuokkoja jo näin tänään aurinkoisella pälvellä bussin ikkunasta,piti oikein kääntää päätään vielä niiden perään.
      Kaikki luonto ja eläindokumentit katson minäkin,ja mainitsemistasi ohjelmista löytyi myös minulle tuttuja.Netflixiä minulla ei ole,katselen telkkaa,Areenaa ja sitten noita Dvd.tä.
      Ja kyllä!Ulkoilun jälkeen ei koskaan mieti,että enpä olisi lähtenut!😊
      Aina palaa virkistyneenä ja rentoutuneena.
      Luonnossa on suht helppo katkaista niiltä ajatuksilta ja pohdinnoilta siivet,jotka eivät ole hyödyksi mielenrauhalle.Nauttii vain ympäristöstään ja on hetkessä,niin kuin mainitsit.
      Kiitos Tarja,nautiskellaan ja iloitaan,liukkauskin on kohta tipotiessään!😊❤

      Poista
  4. Todellakin. Kevätpuolella ollaan ja kohta taas veivataan kelloja. Olen myös nauttinut heleistä aurinkopäivistä. Kovaa hankea ei ole tullut, ehkä se ehtii vielä. Meilläkin taitaa olla aikainen kevät. Rapaa maantiellä!! Otin lepän- ja koivunoksia maljakkoon. Leppä alkaa tehdä kukkia!
    Muita kasveja tai kylvöksiä minulla ei olekaan. Sinä olet viljelystesi kanssa jo pitkällä.
    Sarjojen katselu on minulla iltaviihdykkeenä myös. Vähän niukkaa se on, sillä näen vain ne, mitä yle areena näyttää. Hevonhulluna katsoin McCloudin tyttäret ja kohta tulee jatkoa taas Heartlandille.
    Tänään oltiin pilkillä eka kertaa tälle talvelle. Menikin koko päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta kellojen veivaamisesta en tykkää yhtään,toivottavasti siitä kohta jo luovuttaisiin,ihan turhake koko juttu,sekoittaa vain rytmit.
      Juu,olen katsellut säätiedoista,että pohjoisessakin on ollut jo hyvin keväisiä päiviä!
      Toivottavasti nyt kuitenkin kerkeät saamaan ne kantohanget,ennen kuin ihan kokonaan keväistyy.
      Aivan kohta on minunkin otettava taas oksia maljakkoon,pienten lehtien aukeamista on niin mukavaa seurata.Sinulla siellä jo lepänkukat!
      Minäkin olen vain Areenan ja telkan varassa,joskus noita vanhoja dvd.tä myös katselen.
      Voi,minä en muista koska olin viimeksi pilkillä,kesäkalastamisestakin on jo vuosi.
      Varmasti on ollut mukavaa teillä!Ehkä saitte hyvän saaliinkin.
      Kiitos Aimarii,mukavia kevätpäiviä pohjoiseen!❤

      Poista
  5. Täytyy yrittää nauttia arjen pienistä iloista, jotka pitävät pään kasassa. Minulle arkinen ilonpilkahdus oli, kun tokaluokkalainen poikani toi koulun jälkeen koulun pihalta löytämänsä kevään ensimmäisen krookuksen minulle. Vähän kärsinythän se oli, mutta maljakkoon pääsi, ja ele oli kerrassaan äidin sydäntä läikähdyttävä. Minäkin olen saanut iloa joistain tv-sarjoista, esim. Ricky Gervaisin After Life on ollut liikuttava ja hauska, monia sävyjä sisältävä sarja. Taannoin ostin myös Ruusun aika -dvd:t, mikä paluu lapsuuteen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiiiiii!🤗
      Tuollaiset hetket todella läikähdyttävät äidin sydämen.
      Minä sain eilen myös mummiläikähdyksiä pienen tyttärenpoikani kanssa.On niin suloista kun hän haluaa syliin ja halaa!❤
      Kiitos tv-sarja vinkistä!Dvd.t on niin kivoja myös kun niitä voi katsella koska huvittaa ja niin monta putkeen kun haluaa.Kärsin jo vierareista etukäteen,minulla menossa nyt viimeinen osa tästä omasta sarjastani,byäää....on kuulunut jokaiseen päivääni ja ajatukset ovat pysyneet pois ikävistä asioista.
      Kiitos Hensku,mukavaa kevään jatkoa!❤

      Poista
  6. Sinulla on kevään kasvu jo hyvällä alulla :) Kannun kuviointi myös äärimmäisen kaunis.
    Minä taidan olla ihan telkun orja... ikävä tunnustaa, kun tietää että kroppa ei kestä ainaista istumista ;D Katson joka vuosi ainakin kerran Potterit, Hobitit, Sormusten herran, Twilightit ja Star Warsit (jotka löytyy kotoa), koska tykkään fantasiamaailmasta. Katson myös monia sarjoja, pääosin kaikki musaohjelmat, suomalaisia sarjoja (Sorjonen, Ratamo yms.), ja monia muita.. Tätä luetellessakin tulee vähän syyllinen olo liikunnan vähyydestä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä suotta tunne syyllisyyttä,aikansa kutakin,ehkä joku kaunis päivä innostut lisäämään myös liikuntaa päiviisi.Itse näin vanhemmiten yritän päästä kaikista syyllisyydentunteistani.Minuakin lusmuiluttaa aika ajoin,annan ajan kulua kunnes aika on kypsä pieneen muutokseen.Tiedän,etten väkisin saa mitään aikaiseksi.
      Koska en yksinkertaisesti saa aloitettua kotijumppaa,vaikka se olisi minulle hyvin tärkeää nyt kun keho jäykistyy,teen mielelläni joka päivä tunnin,parin kävelylenkin ja odotan kesää,koska tiedän,että silloin olen aktiivinen ja pääosin ulkona koko päivän.
      Hauskaa,miten meillä kaikilla on oma makumme ohjelmistojen suhteen.Sinä pidät fantasiasta,kotimaisista sarjoista jne.Minä katson kaikki luonto-ohjelmat,sarjat ja elokuvat,jotka sijoittuvat 1800-luvulle tai myöhemmäksi,pidän "entisajoista"enemmän kuin nykyajasta.😊Olen odottanut kuin kuuta nousevaa Outlanderin uutta kautta,ja se alkaa tänään!
      Myös näitä joitakin kotimaisia laulukilpailuja seuraan mm.Voicea.Ja jostain viihdesarjoista tykkään,eritoten Pitääkö olla huolissaan ohjelmasta ja Suurmestarista tykkäsin.Putouksestakin ennen,nyt se mielestäni toistaa jo itseään,ja enemmänkin ärsyttää kuin viihdyttää.Jne,jne.😊
      Tällä hetkellä tunnen hiukan vieroitusoireita,koska päiviini kuului pari,kolmekin osaa tuosta Tohtori tuli kaupunkiin sarjasta,nyt olen katsonut kaikki dvd.t ja on hiukan ontto tunne.Jonossa Amelie elokuva,jonka tytär toi lainaksi,olen sen nähnyt,mutta sekin on hyvänmielen elokuva,jollaisia nyt janoan.
      Kiitos Sartsa,mukavaa kevään jatkoa!❤

      Poista