Frank Sinatra laulaa vanhoja joululauluja.Cd on itselleni tällä hetkellä se mieleisin.

Se valikoituu soimaan aamuisin,kun ikkunoiden takana on vielä pimeää.

Uppoudun musiikin nostalgiaan,enkä osaa selittää,miksi se lämmittää sisintäni,

miten se kietoo minut johonkin turvalliseen pehmeään huopaansa.

Näissä kappaleissa,tai miten ne esitetään,ja miten ne on äänitetty,

ei ole mitään nykyaikaista.

En ollut vielä syntynytkään,kun hän on nämä laulut laulanut.

Sama satumaa,ihana lämmin tunnelma luonnossa tällä hetkellä.

Lumi vaimentaa äänet,puut kantavat raskaan lumivaippansa,

eivätkä hievahdakkaan pienestä tuulenvireestä.

Aika on pysähtynyt,hiljaista.

Pidän mustavalkoisuuden graafisesta näkymästä.

Muutamat puut ovat jo ystäviäni,kesät talvet.

Aina eri näköisinä ne siellä odottavat omaa maisemaansa vasten.

Varikset ja harakat,pidän niitä talvilintuina.

Talven hämärään pysähtyneisyyteen kuuluu variksen etäinen rääkäisy.

Lumella sen lystikkäät jalanjäljet.

Niistä näkyy,kuinka se on siinä mennessään vaappunut keikkuen puolelta toiselle.

Pitävät kokoontumisiaan korkeiden koivujen latvoissa,

vaihtavat paikkoja ja lumi pöllyää alas kulkijan niskaan.

Kinoksista työntyy korret,kuin siilin piikit.

Moni heinä nöyrtynyt kaarelle kuin pohjoisen tykkypuut.

Metsässä on jollakin tapaa nyt hyvin arvokas tunnelma.

Siellä kulkija rauhoittuu.

Metsän kaikkeus on hiljaa ja harras.

Kuin puilla olisi kirkonmenot meneillään.

Mustavalkoisessa maisemassa lehahtaa lentoon mustavalkoinen lintu,

kaunis pyrstönsä viuhkanaan.

Frakkipuku on aina niin tyylikäs.

Merenlahden ruovikko,nyt luonnon harvoja väripilkahduksia.

Okranvärinen matto sulautuu kauniisti niukkaan väripalettiin.

Maton takana vastarannan puut ovat kuin suoraan kauniista maisemakortista.

Nuorten kouvujen rungot näyttävät minusta,kuin ne olisivat hiukan viluissaan.

Valkoinen valkoista vasten luo tämän mielikuvan.

Kauniit ne ovat ja  kävelyreittini puista myös niitä,

joita on aina pysähdyttävä ihastelemaan.

Pidättäydyn kaikesta hälinästä ja hulinasta,

joka jouluun saattaa kuulua.

Pulkkamäki eilen pienen lapsenlapsen kanssa lapsetti ja piristi myös mummia.

Muuten jatkan hiljaisessa metsässä ja luonnossa joulun odotusta.

Ja Frankieboy ja valonauhat huolehtivat siitä,

että suloinen ja rauhaisa tunnelma säilyy myös kotona.

Hyvää joulukuun jatkoa!

❤