lauantai 10. lokakuuta 2020


Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!

Tänä kesänä oli pelasta pörriäinen- kampanja. 
Huomasin, että monella taholla siihen otettiin osaa.
Toivottavasti pörriäisillä oli parempi kesä, ja ne lisääntyivät hurjasti.
Ja ensi kesänä metsän ja kasvattamamme marjat ja muut kukoistavat,
 ja linnuilla ravinnonsaanti helpottuu.
Pistän tässä postaukseen omia tämän kesän varrella räpsittyjä ötökkä-kuvia.
Hämähäkkikammoisille varoitus viimeisestä kuvasta!


Yllä olevan siivekkään takaruumis näytti koostuvan kuin sinisistä korukivistä,
ja pistin sillä oli kuin konsanaan skorppionilla.


Hauska lättäpäälude?


Tämä kaveri oli ujo kuvattava,
kiersi lehteä ympäri ämpäri kameraa karkuun.


Espanjansiruetanat pyörätiellä aterioimassa ilmeisesti yliajettua lajitoveriaan.


Paljon söpömpi serkku.


Tämä lennähti ulkoillessa rinnuksilleni.


Perhosen siivet olivat kuin villaa.


Ja perus sudenkorento joka katseli kuvaajaa suurilla slmillään.

Seurasin tuolla rannassa Punasyyskorentoja (ilmeisesti?).
Olivatkin todella mielenkiintoisia seurattavia.
Varsinkin tuo parittelevan parin touhu kaislikon reunassa.
Päälimmäisenä oleva uros näytti ikäänkuin töpöttelevän
 parittelemansa naaraan peräpäätä vedenrajaan.
Katselin tätä muninta toimitusta tosi pitkään,
koska en ole ennen nähnyt moista.
Lainasin Wikistä seuraavan:

("Sudenkorentojen lisääntymiselimet ovat monimutkaiset. Koiraan spermaa tuottavat testikset ovat takaruumiin kärjessä, mutta niitä välittävät rakenteet ovat takaruumiin tyven alapinnalla. Naaraan sukuelimet ovat takaruumiin kärjessä. Koiraan takaruumiin kärjessä sijaitsevat myös perälisäkkeet, jotka ovat kehittyneet sopimaan naaraan niskakilven tai pään takaosan kanssa yhteen kuin avain ja lukko. Näiden lisäkkeiden muoto on lajityypillinen ja este lajien väliselle risteytymiselle. Ennen parittelua koiras käyristää takaruumiinsa ja siirtää spermansa takaruumiin tyven sekondäärisiin sukuelimiin. Löydettyään naaraan koiras tarttuu naarasta niskasta takaruumiin kärjen perälisäkkeillä. Naaras puolestaan ottaa koiraan sperman oman takaruuminsa kärjellä vastaan. Näin syntyy ns. parittelurengas. Hedelmöityttyään naaras irroittaa oman takaruumiinsa kärjen koiraan takaruumiin tyvestä ja syntyy ns. tandem. Parittelu voi kestää parista sekunnista useampaan tuntiin.

Joillakin lajeilla koiras jää tandemiin naaraan kanssa ja vartioi naarasta tämän muniessa, toisilla lajeilla koiras irroittautuu ja joko vartioi naaraan munintaa tai lähtee etsimään uusia parittelukumppaneita. Muniessaan naaras etsiytyy sopivaan paikkaan - tärkeimpänä syynä suoja saalistajilta ja muilta koirailta - ja munii.")

Oletan, että olen siis kuvannut urosta, joka jäi vartioimaan munintaa.













Zoomaus paljasti tällä kohtalaisen kookkaalla hämiksellä olevan niin monta silmää, 
ettei niitä oikein pysty edes laskemaan varmasti.
Suomalainen Tarantella, tosin vain n.2cm.


Lintujen syysmuutto värittää tällä hetkellä taivasta.
Varsinkin hanhien ja kurkien auroja sai maalla ihastella joka päivä.
Jos haluat auraan mukaan, klikkaa alla olevaa linkkiä:


Hyvää viikonloppua!<3

torstai 8. lokakuuta 2020

 

Nyt kun elämä keskittyy taas pääasiallisesti tänne sisätiloihin, olen mietiskellyt paljon ruokaa.Uusia reseptejä jne.Kesällä ruoka oli välttämättömyys kaiken puuhastelun lomassa, mutta siihen ei meillä niin kovasti panostettu, kunhan sai vatsan täyteen ja joitain kesäherkkuja maisteltua.Suunnittelmissa on nyt, että vähennetään tänä talvena lihaa ruoanlaitossa.Mietiskelen siis kasvisruokia, joitain ihan uusia.Tänään ostin ison pussin punajuuria, niistä suunnittelen jotain hyvää.Niin kuin lavuaarikuvasta näkyy, meillä syötiin pari päivää sitten uunissa kypsyneitä kasviksia, mm.itse kasvatettuja papuja,porkkanaa,paljon sipuleita,myös valkosipulia, tomaattikastikkeessa.Tähän ruokaan laitoin tosin myös itse tehtyjä lihapullia mukaan.Kun poika sanoi, että maistuu rakkaudella tehdyltä, lämmitti.Poika tekee ihan sairaan maukkaita sämpylöitä,lisää taikinaan esim.kananmunan pehmeyttä tuomaan, minulle ihan uusi juttu tämä.Jauhoina ruista,kauraa,ohraa,kokojyvä vehnää.Vesi kielellä odotan myös jo huomista tomaattikeittoa, jonka hän on luvannut keittää.Se on niin maukasta, etten ikinä pystyisi samaan, vaikken nyt ihan huono kokki ole itsekään.

Olen jättänyt maitotuotteet melkein kokonaan pois, niitäkin maitotuotteita joita käytän, ostan laktoosittomina, mieluiten hapatettuina ja pienien meijerien tuotteina.Olen siirtynyt käyttämään kauravalmisteita, mm.kauramaitoa olen juonut jo pitkään ja lisään sitä kaikkeen, mihin maitoa perinteisesti laitetaan,mm.vispipuuron kylkeen jne.Nyt kuitenkin olen alkanut pähkäillä tätä kaurabuumia.Kauratuotteet ovat hyvin nousseet ihmisten tietoisuuteen ja uskon, etten ole ainoa, joka mieltää ne terveellisiksi vaihtoehdoiksi maidolle.Mutta, mutta.Kauratuotteet ovat selvästi maitotuotteita kalliimpia.Ja olen alkanut funtsia, että onko tämä suuri kupla koko kaura.Ei siis itse kaura,vaan siitä tehdyt tuotteet, jotka mielletään ekologisiksi ja terveellisiksi.Kun tutkii, mitä kauratuotteet pitävät sisällään, hiukan hämmentyy.Ostin kermaviiliä markkeeraavaa kauravalmistetta, perinteistä kermaviiliä kalliimmalla hinnalla ja mitä löysin aineosista:8% kauraa,vettä,rypsiöljyä,kookosrasvaa,perunatärkkelystä,perunaproteiinia,suolaa ja happoa maidosta ja omenasta.Tästä voisi ajatella, että maksan kalliimman hinnan vedestä ja perunasta, johon on lisätty hiukan kauraa.Ja kookosrasvaa...Tästä havahtuneena tutkin myös käyttämäni kaurajuoman aineosat:vesi,kaura 10%,auringonkukkaöljy,merisuola ja lisätyt vitamiinit.Voihan se olla, että näitä asioita sen kummemmin ymmärtämättä, nuo kauran prosentuaaliset määrät saattavat olla aivan loogiset.Voihan se olla, että enempi määrä itse kauraa kauratuotteessa ei enää olisi maukasta tms?Mutta, pitää se myöntää, että kalliilta vedeltä tuntuu näin maallikon mieleen nyt kun asiaan hiukan perehtyi.Jos litran kaurajuomassa on 10% kauraa, niin 90% on jotain muuta, eli sitä vettä pääasiassa.No, summa summarum, tutkin myös paljonko sitä vettä on lehmänmaidossa, ja ylläripylläri, 87%! Eli, jatkan kauramaidolla! Muiden kauratuotteiden kookos ja palmuöljyistä en kyllä edelleenkään välittäisi. Ja voitaisiinhan kauralevitteitä ja juustoja markkinoida rehellisesti kaura/peruna-tuotteina.Minulla on myös yksi henkilökohtainen harmistuksen aihe koskien edelleen näitä kauratuotteita. Merja Scharlin kehitti oivan hapatetun kauratuotteen jo kauan aikaa ennen kaurabuumia. Rakastin maustamatonta,asidofilusbakteereja sisältävää Yosaa vuosia,vatsani suorastaan hyrisi siitä aamiaisena marjojen kanssa.No,eräs suuri yritys sitten meni ja osti Yosa tavaramerkin ja tuotteen.Sen koommin en ole mistään lähikaupastani löytänyt maustamatonta Yosaa.Metrikaupalla kyllä niitä tuoteperheen sokeroituja, eri makuisia vaihtoehtoja, joita minä en halua.

Yllätin itseni tänään ulkoillessani kun aavistuksenomainen viileys tuntui mukavalta. Aiemmin oli satanutkin, kävi vieno tuuli.Ehkä olen jo tietämättäni valmis talveen.Yhtenä päivänä ihmettelin kun missään vaiheessa ei ole tuntunut vielä ahdistavalta tämä kesän loppuminen ja kohti pimeää kautta meneminen, niin kuin yleensä aina tähän aikaan vuodesta.Luulen, että löysin vastauksenkin tähän.Vietän tuoreena mummina ikikesää tällä hetkellä, enkä huomaa niin tarkkaan kuin yleensä, luonnon vaipumista talviunilleen. Saan usein sähköpostiini kuvia pienestä päivänsäteestä heti aamutuimasella, kuinka hän tällä hetkellä nauraa ja hymyilee paljon.Miten siinä näiden kuvien jälkeen mieleen tulisikaan rospuuttokelejä ruveta murehtimaan.

Yritän työntää myös koronapenteleen mieleni ikkunoista ulos.Harmittaa kun moni ei näytä ottavan kovinkaan vakavasti suojautumista tai taudin eteenpäin siirtämistä.Paljon on ihmisiä kaupoissa ja julkisissa ilman maskia, vaikka päivittäiset tartuntaluvut alkavat olla taas pelottavan korkeat.Kun itsestä tuntuu, että se maski on niin pieni vaiva.On tietty ihmisiä, jotka eivät voi oikeasti sitä käyttää terveyssyistä, mutta näyttäisi olevan hankalaa kyllä monelle joka pystyisikin.Itse olen taas vähentänyt kaupassa käynnit kertaan viikossa, enkä julkisillakaan liiku kuin pakosta.Sosiaalinen elämä keskittyy lähipiiriin, tähän korona ei kohdallani ole suurta muutosta tuonutkaan.

Tälläista ajatusvirtaa tänään täällä.Voippa hyvin ja pysykööt korona kaukana sinusta ja läheisistäsi!<3


tiistai 6. lokakuuta 2020

 

Vietimme ihanan viikon maalla, ensin alkuviikon minä ja isäntä ja puolilta viikkoa saapuivat nuoret, poikani ja tytär vävypojan, vauvan ja Rikon kanssa.Mutsimuikkunen ei enää viihdy entisellä kotitilallaa, hyvin puutteellisten saniteettimukavuuksien tähden, ja huolestui hiukan kuinka pärjäämme vauvan kanssa kantovesi olosuhteissa.Nuori perhe lähti kuitenkin rohkeasti kokeilemaan ja joka päivä päättivät jäädä vielä seuraavaan, kunnes viihtyivät loppujen lopuksi viidettä päivää.Sunnuntaina heräsimme sateeseen, joten oli hyvä lähteä kaupunkia kohden.Päivät kuluivat ulkoillen ja pikku kultsia sylitellen.Pyllypesut hoituivat vedenkeittimellä kuin itsestään.Vesi lämmitettiin sopivaksi, toinen lorotti vettä ja toinen pesi pyllyn.Näytti, että pojasta tulee mummille hyvä kaveri maalle, niin makeita unia veti ja näytti viihtyvän vallan mainiosti.

 Kun me isännän kanssa viihdymme pääasiallisesti metsässä ja pihalla, nuoret tykkäävät tutkia lähialueen tutustumistarjontaa.Näin yhtenä päivänä ajoimme Töyrylän kartanon pihapiirissa sijaitsevalle Wennströmin tehtaalle,jossa valmistetaan kuuluja myrkyttömiä vesivärejä, akvarelliliituja ja paljon, paljon muuta.Tässä linkki heidän sivuilleen.(Tämä ei ole mainos).Emme heti löytäneet liikkeen ovelle, koska rakennus on pitkä.Meitä vastaan tuli jackrussel herra, joka kehonkielellään pyysi meitä seuraamaan.Se ohjasi meidät pääovelle, katsoi koko ajan peräänsä, että varmasti seurasimme, sitten se tuijotti minua suoraan silmiin oven edessä, että avaappa nyt tämä ja livahti portaisiin odottamaan.Ovesta avautuu suoraan myös tehdaspuoli, mutta oppaamme haukahti merkiksi-kun kuikuilimme tehdastiloihin päin, että ei sinne!Seurasimme tätä tomeraa herraa portaat ylös, ja perillä meille kerrottiin, että se on liikkeen sisäänheittäjä. Uskomaton kaveri! :)Minulle tarttui mukaan tavallisten vesivärien lisäksi metallinhohtoiset vesivärit, akvarellipaperiset, valmiit korttipohjat ja akvarelliliidut.Paikan päällä opastettiin, miten niillä saa tehtyä kauniita postikortteja sapluunaa avuksi käyttäen, sormilla väriä sapluunan reunoilta aukkoon hieroen.Töyrylän kartanon pihapiiri on myös hurmaavan kaunis!Räpsin alueella paljon kuvia rakastamistani hiekkatie/lehtipuu-näkymistä.Niitä tuli otettua myös yhteisillä kävelylenkeillä tyttären, vaavin ja Rikon kanssa, mummulan lähimaastossa.

Taisimme viettää maalla tämän vuoden viimeiset lämpimät päivät, näyttäisi syksyistyvän kovasti nyt tulevina päivinä.

Hyvää viikon jatkoa!💋















maanantai 5. lokakuuta 2020

Minun viikkoni maalla

Alkuillan usvaa.

Mummiuden onnea, kauniita auringonlaskuja ja lokakuun lupiineja.

Värien taikaa.

Pienten iltasiivekkäiden kisailun aikaa laskevan auringon kullassa.

Syksyn kosteaa raikkautta.

Metsä.

Suppikset.

Taivaantäysin auroja.

"Sielu ei kestä tätä kauneutta"-hetkiä.

Pilviin kurkoittelua.

Niitä on täälläkin!

Pihan kauniit heinät.

Kun herää oikein aikaisin saa nauttia hiljaisista näkymistä.

Minun auringonkukkani. 

Mummin istuttamat.

Pihatie.

Samettiruusut jaksavat vieläkin.

Riippukeinussa keinuu lähinnä nyt tuuli.

Iltataivaita.


Yön kylmyys viipyy voikukan siemenpallossa.


Vielä riittää ahertajia. Moni nukkuikin työmaalla.


Upea oranssi kuu.


Riko Richardsson.


Ruohonleikkaaja ei enää jaksa. Suostuu keräämään ruohon, mutta sylkee lehdet pois.

Mukavaa alkanutta viikkoa!💜