Talven rauha.
Kaiken tasapaino.

Mietiskelen, kuinka kylmään talveen liittyy niin paljon lämpimiä elementtejä.
Lämpimiä ajatuksia,villasukkia,kynttilöitä,joulu.
Kesän lämpöön taas kylmiä.
Merivesi,jäät juomassa,tuuletin,jäätelö.

Tämäkin päivä pitää kuin lämpimässä sylissään.
Tuossa lepattaa kynttilän liekki.
Jalkoja lämmittää kaunista villaa.
Ajatuksiin hiipii jo kuuma siskonmakkarakeitto, jota kohta rupean valmistamaan.
Mielen rauhallisesta tilasta pitää huolen maisema ikkunassa.
Kuin pysähtynyt paikoilleen kaunis, hiljainen lauantai.

Toivon sinullekin rauhaisaa viikonloppua! <3

Tiedäthän sivusilmäilyn?
Sivusilmäillään, katsotaan, eikä nähdä mitään siellä mihin silmät ovat suuntautuneet.
Sitäkin enemmän siellä sivusilmällisellä.
Sivusilmäillen voi tuijottaa tai ruokkia uteliaisuuttaan sivistyneesti, tuijottamatta suoraan. :)

Sivusilmäillen voi myös katsoa jotain, ja se jokin muuttuu toiseksi,halutunlaiseksi.
Esimerkiksi maisema näyttää ihan toisenlaiselta sivusilmin.Taivaanrannan pilvimassasta saa vuoria, pallokentästä meren jne.

Onko tuttua?

Minä sivusilmäilin erästä vanhempaa miestä tänään ratikassa.
Täysin samanvärinen hopeanharmaa polkkatukka, kuin isälläni oli.
Sama hartialinja ja takkikin tutunoloinen.
Sivusilmällä kun hänen selkäänsä katselin, sain hetken kuin matkustaa edesmenneen isäni kanssa ,peräkkäisissä penkeissä.

Espoossa kotiin tullessani tuntui taas, kuin olisi joulu jo huomenna. Valtavasti lunta
paljon leudompaa, kuin Helsingissä. Aivan ihana, satumainen sää!

Oli pakko kuvata työpaikalla kokoukseen meneviä tarjottavia ja harmitella, ettei itse ollut juuri tuohon kokoukseen menossa. Että on sitten syötäviäkin orkideoita.

Sydämeni talvi

Talvella lauluja tehdä ei,

talvella tehdään työtä,

talvella tuvassa istutaan,

iltoja pitkiä iloitaan,

talvella paljon on yötä.

Talvella talossa kiirettä ei,

talvell’ on pitkät puhteet,

talvella hiljaa haastellaan,

lauluja vanhoja lauletaan,

kuulu ei isännän nuhteet.

Huurtehessa on honkapuut,

hyyteessä ikkunalaudat.

Ihmiset takkahan tuijottaa,

hiljaa hiiliä liikuttaa -

liikkuvi muistojen haudat.

Talvella murheita muisteta ei,

talvella paljon on lunta,

muistoja kauniita katsellaan,

riemuja vanhoja riemuitaan,

nähdähän kesästä unta.

Varpuset jäätyvät oksillaan,

paksu on hanki maassa,

ihmiset kulkee ja askaroi -

mielessä lintujen laulut soi,

kellojen kilke haassa.

Sisällä siintävi taivas sees,

kukkivat kummut ja kedot,

laulavi leivot ja linnut muut -

ulkona huojuvat honkapuut,

ulvovat metsien pedot.

Kuollut on usko ja rakkaus,

jäässä on ruusurukat.

Mutta kun illalla ikkunaan

loistavi kuu tahi tähti vaan,

kauniit on hallankin kukat.

Suru on siltoja siskojen,

sääli on hallan kukka.

Talvella toistansa säälitään,

itseään sekä ystäviään:

Ystävä, ystävä rukka!

Voi sinun hullua sydäntäs,

voi sinun hullua päätäs,

tiedä en, kump’ oli hullumpi,

hullut ne vaan oli kummatki,

tarvis ol’ talven jäätäs.

Tahdoitko toivoja toteuttaa,

näitkö sä onnesta unta?

Hangessa toivojen hauta lie.

Kaikilla meillä on yksi tie.

Talvella paljon on lunta.

Eino Leino

Tänä vuonna talvi tulla tupsahti kovin aikaisin.
Kaivoin vanhoista kuvistani talven etenemisen vuonna 2015.
Kurrea kuvasin kutakuinkin näinä päivinä viime vuonna .( 5.11.2015)
Aika kesäiseltä näyttää. :)

                                    Marraskuista metsää vuosimalliin 2015  (15.11.2015)

Ensilumi, joka suli nopeasti pois. (13.12.2015)

Rupesi pikkuisen kylmenemään. Kuuraa. ( 28.12.2015)

                                                      Näin talvista jo rannassa. ( 10.1.2015)

                             Ja kunnon pakkasta. (16.1.2015)

Toivotaan, että kunnon talven jälkeen tulee kunnon kesä 2017! :)
Viime vuonnahan talvi oli suht lyhyt ja pitkäsyksyinen. Ja kesä oli hiukan sateinen ja viileä.
Nähtäväksi jää. :)
Hyvää viikonjatkoa sinulle! <3

Aikainen talventulo on positiivisella, suloisella tavalla saanut sisäisen vuodenaikojen kelloni sekaisin.
Tuntuu ihan tammikuulta,hetkittäin uudenvuoden illalta ja joululta.
Olo on suuremmilta osin sellainen keskitalven pirteä ja raikas.
Nautin kovasti tästä kylmän,lumen ja kodin lämmön kontrastista.
Tunteetkin ovat olleet pinnassa viikonloppuna.
Liikuttuminen herkillä.
Muisteltu poismenneitä,luettu ja kanssakoettu eron tuska uudestaan toisen blogistin saattaessa rakkaan koiravanhuksensa viimeiselle matkalle.
Hiljaista, tunteiden täytteistä viikonloppua vietetty kotikolossa.

Terveisiä sinne sielujen maahan.
Isäpapalle, mummille ja vaarille, Santulle ja teille kaikille rakkaille.

Hyvää Pyhäinpäivää!

Kaunis syksyn jäämä lumella.
Kylmästä kippuraksi vääntynyt, kesällä  lämpimässä tuulessa havissut.

Norkkoileekohan salaa kevättä jo koivu?

Talvisin tunnelmin loppuviikkoa kohti.
Joulun lähestyminen lämmittää ajatuksia ja lumen tuoma valo piristää päiviä. <3
Ihania hetkiä viikonloppuusi! <3