lauantai 3. lokakuuta 2015

Helmi-Elinan varpaat olivat aamulla jo siniset, kun kävin parvekkeella katsomassa, oisiko siellä enää mitään kasteltavaa jäljellä...
Keijurukka oli otettava sisälle!
Pistin sille arvoisensa istumapaikan korurasian päälle, jotta sopeutuisi näin sisäeloon.
Aurinkoista, mutta radikaalisti kylmempää tänään...
Eilen sai kuunnella peiton alta upeaa syysmyrskyä pimeässä ennen nukkumatin tuloa.
Jossain pohjoisessa jo ensilumi satanut.
Otin aamulla sisustusvimmoissani piirongin laatikosta vanhat puiset puna/oranssi-sävytteiset Aarikan kynttiläjalat esille, katselin hetken ja pistin takaisin.Ei nyt sentään vielä joulujuttuja. 
Pysähdyin katsomaan vanhaa valokuvaa itsestäni mummolan lehmiaidalla ja mietin,mitähän mahdoinkaan siinä pikkutyttönä mietiskellä...on tässä aikaa ja elettyä elämää välissä.









4 kommenttia:

  1. Tää sun blogi on kyllä ihanan erilainen. Tykkään valtavasti tästä sadunomaisuudesta ja kaikesta muustakin :) Mitäs jo kutaisisit Helmi-Elinalle villasukat ja pipon :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos,kehut lämmittivät ! :) Juu, kyllä nykyaikana pitää olla satuakin elämässä, eihän tästä muuten mitään tulisi! :)
    Helmi-Elina olisi kyllä tarvinutkin villasukat ja pipon tuolla parvekkeella yöllä!

    VastaaPoista
  3. Allekirjoittaisin kyllä tuon Tylsän Mörököllinkin kommentin :)
    Sinulla on hienoja kuvia lapsuudestasi. Kiitos niiden jakamisesta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Seija! Pari kaunista sanaa päivässä tekee ihmiselle niin hyvää! :)
    KIitos taiteellisen isäni, minulla on monia näitä vähän erilaisempia mustavalkokuvia lapsuudestani.Olen niistä erityisen onnellinen.Terveiset täältä syksyisestä Suomesta sinne Pariisiin! :)

    VastaaPoista