keskiviikko 8. helmikuuta 2017





Sanaleikki ja leikkisana

Levoton ja levollinen.
Levotonkin voi olla hyvällä, kovasti jotain odotellessa. Suloista levottomuutta. 
Usein kuitenkin levottomana on hankala olla.
Kuin tahtoisi hetkestä muualle, toiseen, erilaiseen.
Levollinen taas hyvä olotila.
Tyyni ja rauhaisa.
Luulen, että usein toivoisin olevani vain levo, ei -ton, eikä -llinen.
Levo, mukavasti keskitien olotila, mukava.
Levon kun saavuttaa on tyytyväisenä kotona nahoissaan.
Näin vanhemmiten on useimmin levo. Näin hyvä.








14 kommenttia:

  1. Kivaa sanaleikkiä:)
    Tällä hetkellä olo on levo =D

    Tykkään kovasti tuosta alimmasta kuvasta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvat ovat siltä edelliseltä harmaalta kaudelta, lukuunottamatta naakkaparvea, kun ei oikein löytynyt muuta sopivaa tähän postaukseen.
      Minullakin hyvin levo-olo! :)
      Kiitos Sirpa!<3

      Poista
  2. Ihana. Levo :) Mä olenkin usein just jompaakumpaa, keskitie, mielenrauha, zen, se olisi niin paljon parempi. Hyvä levoilua sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Minullakin alkoi se kultainen keskitie-olo asettua helpommin hipiään vasta 50v täytettyäni.Ennen sitä tunsin myös usein jompaa kumpaa äärifiilistä.
      Kiitos samoin sulle Satu! <3

      Poista
  3. Mukavasti kuvasit lepo-sanan johdannaisia. Minä haluan olla levollinen, mutta en ehkä sillä tavalla miten se useasti käsitetään. Kuitenkin pitää olla innostusta, uusia ajatuksia, mielenkiintoista tekemistä, haasteitakin jne, mutta jos silti voisi tuntea siellä kaikkien pohjalla levollisuutta. Onhan se mahdollista, onhan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuota kuvailemaasi olotilaa yritin sillä levolla tuoda esille.Että olisi levollinen, mutta ei liian flegmaattinen, innostusta ja mielenkiintoa ympäristöä kohtaan levollisuuteen mukaan, niin se olisi se paras.
      Kyllä minä koen, että on mahdollista.Saatan tuntea oloni levolliseksi ja silti häärään innosta pinkeänä jotain mukavaa ja ispiroivaa.Uskon, että tällä saattaa hyvin olla iän kanssa jotain tekemistä.Kun alkaa olla sinut itsensä ja elämän kanssa yleisesti,ei niin sitä ikävää levottomuutta tunnekkaan.Keski-iässä ei niin ole enää levottomuutta uusiin suuriin etappeihin elämässä.Uusiin tilanteisiin kyllä, mutta lapset on tehty ja tällaiset suuret jutut jo takana.Nyt ajatukset rupeaa olemaan jo aika selvät, mitä haluaa ja mihin suuntaan mennään? :)
      Kiitos Seija! <3

      Poista
  4. Olet taas pohdiskellut, näitä on niin mukava lukea!
    Ensin tulee mieleen tämä negatiivinen kaiku, "se on niin levoton", sanotaan jostain ihmisestä.
    Sitten tämä "mie en jaksa", kun odottaa jotain kivaa tapahtuvaksi ja äkkiä, hyvää levottomuutta.
    Nyt on olo levo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Vikki, minulla ei ole keskenäni juurikaan tylsää! :D Kun siirryn paikasta A paikkaan B, ja lukemista ei ole matkassa mukana, alkaa tämä pohtiminen.Sitä kääntelyä ja vääntelyä, jota mielessäni käyn.Ja olen huomannut, että pohdintani usein juuri kyseenalaistaa jotain totuttua kaavaa.Minussa asuu pieni anarkisti. ;) Uutta näkökantaa etsin niin mielelläni kaikkeen.
      Mukava kuulla, että sinullakin siellä levot!<3
      Kiitos! <3

      Poista