Kultakuoriainen harjoitteli trapetsiesitystään eikä joutanut minulle lotto-onnea tuomaan.

Etanan ennusteesta tulkitsin, että puolipilvistä. 

Tällä kaverilla oli niin kiire, ettei kerinnyt edes moikata.

Toisin, kuin tämä kaunosielu, joka pitkään ja hartaasti pysähtyi nauttimaan sireenin tuoksusta.

Olin ilmeisesti kykkinyt kasvimaalla liian pitkään, koska minua tultiin muistuttamaan venyttelyn tärkeydestä.
Huikkasi treffit tallin seinustalle pikimmiten.

Venyttelin ohjatusti hetkisen ja sain sitten luvan palata puuhiini.

Ukkoetana herkutteli kaadetun koivun kannon mahlalla.
(minä hiljaa mielessäni toivon, että mahlan nousu loppuisi jo pikkuhiljaa ja kanto puhdistuisi kauniimmaksi...)

                                                                              Isännän olutlaatikkoa vartioi kettu.

                                                                                     Mukavaa loppuviikkoa! <3