sunnuntai 18. maaliskuuta 2018


Eilinen, lauantai oli minulle erityisen hieno päivä.
Joskus lähtee ilo ja hyvä olo lentoon heti aamusta ja jatkuu ihan iltaan asti.

Eilen aamulla inspiroiduin Maijun kauniista ja herkästä kommentista.
Oikein tunsin, kuinka luova ja herkkä osa minusta herääntyi ja avautui, pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen kukkaansa.
Maijun kommentissa oli kaunis, tulppaanien tuoma sanoma.
Joten sukelsin niiden maailmaan tutkimaan. 
Minullakin näitä on täällä kotona kolmenlaisia.
 Tuoreet, taiteelliset ja kuivuneet, joita en raaski heittää pois vaan pidän lasimaljassa.
 Tai no, taiteellisia ovat kyllä jokaisessa vaiheessaan.

Ja kyllä! 
Nämä kertovat jokainen oman tarinansa.

Mukaan kukkaloistoon liitin kirppikseltä löytämäni kukkatyön ja Jatta Krögerin öljyvärimaalauksen.

Ulkoiluretkelläni heti perään kaikki oli kuin kirkasta lasia. Värit uskomattoman kirkkaat ja ääriviivat terävät.
Upea hankikanto ja pääsin paikkoihin, joihin en yleensä pääse.

Kuin helmenä päivään, ykköseltä tuli myös uusintana Petteri Saarion "Erämaan lumo"(Lapin mahtavat kansallispuistomme).
Sarjan kaikki jaksot nähtävissä Areenassa, dokumenteissa.
Tämänkin jakson kohdalla nieleskelin alusta loppuun liikutustani kyyneleet silmissäni.
Miehellä on ääni, jota voisin kuunnella loputtomiin, kauniit mielenkiintoiset ajatukset ja valtava rakkaus luontoa kohtaan.

Luonnon kauneudesta koskettuneena ja edelleen erikoisen hyvällä tuulella, päätin pitkästä pitkästä aikaa ruveta leipomaan mustikkapiirakkaa, mummulan metsän mustikoista.
Mukaan laitoin myös vadelmia ja rahkapohjan.
Minulta loppui luomuvehnäjauho kesken, ja jatkoin taikinaa luomu vehnä/ohra-lettujauholla hiukan epäilevin mielin.
Ohra antoi kuitenkin pullataikinaan tosi hyvän lisämaun.

Päivälliseksi kylmäsavulohta, keitettyjä perunoita, porkkanoita ja parsakaalia.

Kuudelta saunaan. 
Onneksi en ole perunut taloyhtiön saunavuoroani, vaikka usein olenkin lauantaisin isännän kotona viikonlopun vietossa.

Erinomaisesta päivästä, hyvästä ruoasta ja saunasta rentoutuneena, illalla olikin täysi työ pitää silmiä auki telkkarin ääressä sohvan nurkassa.

Ei haitannut, uskoin näkeväni oikein hyviä unia!
Ja koska menin aikaisin nukkumaan, heräsin tänään tosi aikaisin hyvin levänneenä.
Päivästä siis  tulee pitkä ja kerkeää vaikka mitä!

Mukavaa sunnuntaita sinne Sinullekin! <3 <3












































20 kommenttia:

  1. Oi, kuulostipas kertakaikkisen ihanalle päivälle ja kuvat tukevat postauksesi kaunista tunnelmaa <3 Ihanaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hilu,tämä viikonloppu ollut kaikkinensa erittäin hyvä. :)
      Viikko töitä ja sitten alkaakin viikon talviloma!
      Ihanaa sunnuntaita sinnekin! <3

      Poista
  2. Ah, mikä ihana päivä sinulla on ollut! Silloin, kun mieli on loistava, sitä ehtiikin jotenkin enemmän ja kaikenlaisia herkkuja ehditkin loihtia ulkoilujen ja muun lomassa. Minäkin olin tekemässä eilen mustikkapiirakkaa, kunnes huomasin, että kappas, pitää olla ensi vuonna ahkerampi, nyt on mustikat syöty eikä enää piirakkaa saada. Mutta ei hätää, tein ikivanhalla mamman marjapiiras -reseptillä bravuurini punaisista viinimarjoista. Oli palkitsevaa, kun koko perhe ilahtui ja pojillekin tuli oikein lapsuus mieleen :)). (Olen tainnut leipoa piirakkaani viime aikoina liian harvoin, mutta tulin hyvälle mielelle, kun se nyt huomattiin.)

    Aina ihailen ja ihmettelen sinun kuvaajan silmääsi. Niin upeita yksityiskohtia ja asetelmakuvia kukista. Saat kuivuvankin kukan heräämään eloon kuvissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain vähän samanlaisen kommentin pojaltani, että tuntui kuulemma äidin tekemältä kun oli pullapohja.Lämmittää äidin sydäntä, kun huomioidaan ja mieleen tulee hyviä asioita vielä kommentoiville? :)

      Kiitos Pilvi lämmittävistä sanoistasi.Luulen, että tällaista tekisin työkseni hyvin mielelläni.:) Rakastan somistamista ja asetelmien luomista kuviin.Vielä kun olisi hyvä kamera ja taito sitä käyttää, niin olisi ehkä kiva joskus tehdä esim. omia kortteja jne.Mutta saan kyllä näistä kotikutoisistakin puuhailuistani valtavasti hyvänolontunnetta. Minä vaan rakastan värien yhteen sommittelua, niin että ovat harmoniassa ja kauniita näkymiä.
      Mukavaa sunnuntain jatkoa teidän perheelle! <3

      Poista
  3. Ihana Mirjam-Matilda!
    Upea kuvasarja koskettavan tekstin tukena. Eikö vaan elämä ole kiitoksen arvoinen?
    Suloista pyhäpäivää Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Piipe! Tänäkin viikonloppuna olen kiittänyt tätä upeaa elämää moneen kertaan! :)
      Kiitos ja suloisia hetkiä myös Sinun pyhäpäivääsi! <3

      Poista
  4. Ihanat kuvat, hyvästä päivästäsi♥
    Piirakka sai veden herahtamaan kielell..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että vähän leipovana olin yllättynyt, kuinka hyvää tuosta piirakasta sain. Oli juuri oikeanlaisesti muhevaa ja kosteaa. :)
      Kiitos Hannele! <3

      Poista
  5. Kerrassaan upea kuvat, etenkin tykästyin kuvaan 12!
    Ei hyvät kuvat ole aina kamerasta kiinni, vaan kuvaajasta kameran takana♥♥♥



    VastaaPoista
  6. Upeita värein iloittelevia kuvia!
    Tapani on myös säilyttää ja ihailla leikkokukkien eri elämänvaiheita.
    Nams, mitä herkkuja. 😋

    Hyviä maaliskuun päiviä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos saoin Sinulle Liplatus! <3
      Kukissa löytyy niin paljon kauneutta vielä silloinkin, kun ovat ohittaneet sen perinteisesti ajatellun kauneutensa.:)

      Poista
  7. Kauniita värejä ja muotoja kuvissasi. Erikoinen tuo kelta-viinipunainen tulppaani. Aukesivatko ne lainkaan ja jos niin minäkälaisia värejä oli sisällä? Upea väriyhdistelmä!
    Tuollaiset päivät ovat kuin helmiä ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kukat olivat avoimina aikansa, mutta sulkeutuivat sitten kun alkoivat nahistua.Värit tulivat esiin vasta tuossa vaiheessa. Ne olivat paljon haaleammat kukoistuksen ajan.Juuri tuo kelta/viininpunainen minustakin on upea väriyhdistelmä.
      Ehkä fiilis maanantaina senkin takia oli niin korostuneen "tympeä"kun tuo sunnuntai oli niin helmi. ;)
      Kiitos Seija! <3

      Poista
  8. "Nämä jokainen kertovat oman tarinansa." Niinpä niin, aivan kuten me ihmisetkin. Olemme jokainen omanlaisiamme, ja ikään, näköön ym. katsomatta me kaikki haluamme tulla kuulluiksi, nähdyiksi ja kosketetuiksi. Herkät ja koskettavat kuvasi toivat silmäkulmiini jotain kimmeltävää ♥
    Ja Petteri Saariosta olen kanssasi täysin samaa mieltä. Olen katsonut kaikki jaksot areenasta useampaankin kertaan ja Petterin puheet suorastaan hypnotisoivat minut :)
    Suloista sunnuntai-iltaa sinulle ja valoisaa viikkoa ♥


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saarion puhe on todellakin hypnotisovaa! :)Saman olotilan saavat aikaiseksi yksi avaran luonnon nais ja mies selostaja.Heidän puhuessaan tulee niin ihanan turvallinen ja mukava olo. Varsinkin juuri noissa luontodokkareissa on tärkeää, että selostaja saa tietyn tunnelman puheäänellään aikaiseksi.Että se myötäilee sitä rauhaa, mitä silmät näkevät?
      Ja totta.Meistä jokainen on huomioimisen arvoinen.<3
      Kiitos Ansku! <3

      Poista
  9. Satu-Ursula, suuri KIITOS kaikista kauniista sanoistasi!

    Kylläpä on hienoa lukea ja nähdä, että inspiroiduit kuvaamaan tulppaanejasi! Kyllä väreillä on väliä ja muodoilla merkitystä. Ja vielä kun sommittelee, voi aistia kauneutta ympärillä ihan pienissäkin asioissa. Minä huomaan usein, että poikani kattaa ruokapöydän todella kauniisti vähilläkin astioilla. Hän miettii värejä ja muotoja, pilkkoo vihanneksetkin syötävänhyvännäköisiksi. Hän saattaa kysäistä: "Laitetaanko äiti tunnelmaa?" ja sytyttää kynttilän ja asettelee senkin juuri oikeaan paikkaan niin, että se antaa valoa kaikille. Jonkinlainen kauneudenkaipuu hänellä on ollut pienestä pitäen kuten minullakin. Minä haluaisin istua pöydän ääressä pitkään, syödä ja jutella, mutta pojallani on nuoren miehen omia menoja eikä äidin toive aina toteudu - ymmärrän kyllä hyvin.

    Sinulla on ollut rikas viikonloppu. Olet ilolennellyt, inspiroitunut, herääntynyt (ihana sana!), avautunut, hyvinnukkunut, sukeltanut, tutkinut, kuvannut, hankikävellyt, erämaalumoillut, liikuttunut, leiponut, herkutellut, saunonut, rentoutunut ja uneksinutkin siinä unen rajamailla. Tällaisia päiviä toivon joskus jokaiselle. Niistä saa voimaa ja vireyttä kulkea tätä elämää eteenpäin. Voi kumpa me muistaisimme joka päivä olla kiitollisia päivän elosta ja olosta!

    Tiistai vaihtui juuri keskiviikoksi. On aika mennä nukkumatin luo. Maaliskuun kirkkautta Sinulle! toivottelee Maiju

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ihana kuulla pojastasi!Tiedätkö minun poikani omaa tuota samaa piirrettä.:)
      Hän on pienestä asti,varsinkin ruoan kanssa ollut hyvin tarkka visuaalisuudesta. HÄnellä oli pienen pienenä myös sellainen toive, että kaikki ruoka-aineet olivat lautasella erillään.Hän ei yhtään pitänyt "mössöistä" joista ei erottanut aineita toisistaan. Jouduinkin hankkimaan hänelle lautasen, joka oli jaettu osiin pienillä reunoilla. :) Siitä poika tyytyväisenä söi porkkanat omasta ja perunat omasta loksustaan. :)Hänkin kattaa kauniisti ja valmistamansa ruoka on aina hyvin visuaalisesti kaunista.Tunnistan hyvin myös tuon äidin toiveen istua alas ja jutella, mutta nuorta vetää muihin hommiin. :)Voi MAiju, knpa osaisimmekin nauttia jokaisesta päivästä, ottaa siitä kauneuden talteen.Minulla esim. tämän ihanan sunnuntain jälkeen tulikin sitten täyskäännös tunnelmaan.Tuntui, että joka asia tökki, ja ilo karkasi hyppysistä.Onneksi nämä tuollaiset päivät ovat ohimeneviä.:)
      Se on huojentavaa, että tämän ikäisenä osaa jo odottaa, että kyllä sieltä se uusi ihana päivä taas nousee ja vie painontunteen harteilta.
      Kiitos Maiju ihanasta kommentistasi ja maaliskuun kirkkautta Sinullekin! <3

      Poista
  10. Rentouttavalta kuulostaa lauantaisi<3 Herkät kuvat tulppaaneista ja herkullisen näköinen marjapiiras :) Voi, taitaisin itsekin kaivata vastaavaa akkujen latausta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon, että saat pian oman akkujen lataus päiväsi. :)
      Kiitos Hensku! <3

      Poista