sunnuntai 23. kesäkuuta 2019



Astun uneen suloiseen. 
Kesiin entisiin, lapsuuden päiviin, huolta vailla vietettyihin.
Päiviin,
 kun heinäseipäille heinät kerättiin
 ja maitoa villasukkaan piilotetusta lasipullosta pellolla juotiin.
Päiviin,
 jolloin polvet ruvilla kuljettiin.
Liian isoilla pyörillä uimaan sotkettiin.
Päiviin, 
joihin vinttikammarista noustiin, 
taas uutena, totaalisen vapaana aamuna.
Päiviin,
 joiden iltoina uni tuli viileissä pellavalakanoissa heti.





8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niitäpä niitä!Ihania lapsuusmuistoja!😊
      Kiitos Sussi!❤

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Lapsuus oli ihanaa aikaa maalla mummulassa.😊
      Kiitos Hannele!❤

      Poista
  3. Kauniita muistoja lapsuuden kesistä!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Murheita vailla,vapaana kuin taivaan lintu!😊
      Kiitos Sirpa!❤

      Poista
  4. Niin harvoin enää näkee lehmiä laitumella. Isoveljenikin lopetti katjanpidon muutama kk sitten. Niin kova paikka se veljelle oli, ettei hän kyennyt katsomaan, kun lehmät lähtivät.
    Minullakin läikähtää lämpimästi sielun sopukoissa, kun näen vielä lemmuja syömässä ruohoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kova ikävä myös tätä näkyä, kun niin harvoin näkee. :)
      Voooi,veljelläsi ollutkova paikka!<3
      Muistan, kuinka isovanhempanikin olivat poissa tolaltaan karjan saattamisesta autoihin aikoinaan kun vaarini sairastui. :(
      Kiitos Piipe!<3

      Poista