Vaihdevuodet.
Hauska yhdyssana.
Eikö?
Saan kyllä helposti muodostettua mielikuvan valvomisesta silmänaluset mustina,
pää paksuna, ajatukset puurona vaihetankoa epätoivoisesti
puristava naisihmisen miettimässä,
että mikä vaihde silmään.
Vai kuvaako sana vaihtamista?
Jos leikkisi ajatuksella niistä kaikkein rakkaimmista kiiltokuvista,
isältä saadussa, pienessä KOP-pankin muovikansiossa.
Vaihdevuosissa tietyn iän myötä poisvaihdettua osaa itsestään
kuvaisi hyvin sama suru,
kuin olisi joutunut vaihtamaan pois kiiltokuva-aarteistaan
niitä rakkaimpia.
Kannattavaako vaihtokauppaa...?
On olemassa vielä puhelinvaihde.
Onko nimi vertaus sille, että linja pätkii,
vaikka vaihteenhoitaja kuinka yrittäisi yhdistää.
Tämä itse asiassa onkin hyvin kuvaava vertaus vaihdevuosiin.
Itselläni ei koskaan ole ollut tiettyyn vuosikymmeneen liittyvää ikäkriiseilyä.
Muita kriisejä kyllä, muttei vanhenemiseen liittyviä.
Olen ollut sinut kypsymiseni suhteen,
vuodet ovat tuoneet pääasiassa helpotusta oman itsensä hyväksymiseen
ja kaiken siihen liittyvän tiedostamisen kanssa elämiseen.
Rapistuva ulkomuotokaan ei ole ollut minulle kynnyskysymys,
olihan se ihanaa olla nuorena nätti,
mutten oikeastaan itke senkään perään.
Tykkään olla nykyisissäkin nahoissani, enemmän keskityn itsestäni poispäin oleviin asioihin, joista voin nauttia, kuin itseeni päin olevien miettimiseen.
Vaan kyllä ovat nämä kahdeksan vaihdevuotta,
-oli sitten silmässä ykkös,kakkos tai kolmosvaihde,
olleet elämässäni kaikkein hämmentävimmät.
Miksi luonto on päättänyt,että yli viisikymppisen
joka on aina aiemmin nukahtanut vaivatta,
ollut luonteeltaan melko huoleton ja optimisti,
pitää yht'äkkiä alkaa valvoa ja murehtia kaikkea maan ja taivaan välillä,
nukkumaan mennessä.
Miksi nämä vuodet muuttavat minut-aiemminkin jo kovin herkän,
varsinaiseksi itkupilliksi.
Kohta väännän tippaa jokaisesta koskettavasta näkymästä telkkarissakin.
Miksi riuskaksi ihmiseksi itseni aina mieltäneenä minun on nyt
tyydyttävä siihen, etten pystykään kaikkeen, vaikka mieli tahtoisi.
Tai voin, nostaa esimerkiksi 40 litran multasäkin kiukulla,
mutta noidannuoli ilmoittelee itsestään sitten heti seuraavana päivänä.
Ennen en juurikaan apuja tarvinut, en ole ollut kovinkaan naisellinen nainen,
vaan ainakin ensin kokeillut pystynkö itse.
Olen koko elämäni vaihdevuosiin asti ollut todella terve.
Siis todella terve ja omasta mielestäni vahva!
On mennyt useampikin vuosi ilman flunssan flunssaa tai muutakaan sairastelua.
Nyt tuntuu siltä, kuin se yksinäinen hikipisara selässäni houkuttelisi kevättuulta kylmettämään kehoni flunssan tulla tuosta vain.
Miksi ihmeen mimosaksi olenkaan muuttunut.
Vuodentakaisen kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen
jälkeen elimistössäni alkoi myös hidas, pienimuotoinen romahtaminen,
koska en ikäni puolesta kuulemma tarvinut estrogeenikorvaushoitoa (mikä sanahirviö).
Vuoden sisään minulta melko heti leikkauksen jälkeen irtosivat lasiaiset silmistä,
sain plantaari faskiitin kantapäähäni, hampaani alkoivat lohkeilla hyvin helposti jne.
Luulen, että tulevien vuosien terveydelle suosiollisessa,
ennakoivassa poistoleikkausessa saattaa piillä
myös toinen puoli vaihdevuosi-ikäiselle.
Sen jälkeen olet hormonaalisesti omillasi,
tai siis täysin ilman.
Mistään ei enää edes tihku elämäneliksiiriä elimistöön,
jos sen näin hienosti ilmaisisi.
Miksi ihmeen mimosaksi olenkaan muuttunut.
Vuodentakaisen kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen
jälkeen elimistössäni alkoi myös hidas, pienimuotoinen romahtaminen,
koska en ikäni puolesta kuulemma tarvinut estrogeenikorvaushoitoa (mikä sanahirviö).
Vuoden sisään minulta melko heti leikkauksen jälkeen irtosivat lasiaiset silmistä,
sain plantaari faskiitin kantapäähäni, hampaani alkoivat lohkeilla hyvin helposti jne.
Luulen, että tulevien vuosien terveydelle suosiollisessa,
ennakoivassa poistoleikkausessa saattaa piillä
myös toinen puoli vaihdevuosi-ikäiselle.
Sen jälkeen olet hormonaalisesti omillasi,
tai siis täysin ilman.
Mistään ei enää edes tihku elämäneliksiiriä elimistöön,
jos sen näin hienosti ilmaisisi.
Tämä kaikki, jos ei nyt ärsytä, niin ainakin tympii ajoittain.
Uusimpana reilun viikon kestänyt flunssantunne ilman vuotavaa nenää tai yskää.
Tuntuu yleisesti vain puolikuntoiselta.
Saatoin kylmettyä tuulisena päivänä, huoh.
Sisällä kylmän tunne, vilunväreitä.
Kävin koronatestissäkin, negatiivinen tulos, ei koronaa.
Koko elämäni normaalilämpöni on ollut 36.8.
Jos harvoin olen saanut flunssan, on noussut kuumetta.
Nyt ruumiinlämpöni on ollut "pakkasella" koko viikon,
aamuisin jopa 35.4.
Koskaan aiemmin minulla ei ole ollut "alilämpöä".
Kaipa tämäkin outous on pistettävä jonon jatkoksi vaihdevuosien ilmiöihin kehossani.
Kesä, ihana ihana, hurmaava, odotettu kesä,
ja täällä minä odotan, että flunssantunne menisi ohi.
Että pääsisi maalle.
Jos ei kohta hellitä, kaipa se on lääkärille mentävä.
Tuntuu, että olen vuoden sisään siellä juossut useimmin
kuin koko elämäni aikana yhteensä.
Minusta tulee elokuussa ensimmäistä kertaa mummi,
mummoksi olen muuttunut hissukseen jo kahdeksan vuotta...😉
Jospa kokeilisin pistää tahdonvoimalla kesävaihteen silmään,
väistyisikö lentsu.
Miksi se vaihde muuten pistetään silmään!?!
Se onkin sitten jo uusi pohtimisen aihe.😁
Ihanaa kesäviikkoa!❤❤
Onnellista odotusta mummille ja tulevan vauvan perheelle! <3
VastaaPoistaKurjuus nuo krempat ja flunssat :(. Toivottavasti tulet pian kuntoon ja saat nauttia kauniista kesästä.
Kiiltokuvien vaihto... Teitkö ystäviesi kanssa vaihtopakkeja? (Aku Ankka -lehteen taiteltiin sivut sisään päin ja niiden väliin laitettiin kiiltokuvia. Toinen laittoi kiiltokuvan josta oli valmis luopumaan valitsemansa sivun väliin. Pakin omistaja avasi taitetun sivun josta löytyi vaihtokiiltokuva ja näin kiiltsikat vaihdettiin. Pitkä sekava selostus... saitkohan selvää? :D)
Kiitos!😊
PoistaKurjuutta kun ei tunne olevansa oma terve itsensä.Tuntuu,että nämä ovat hukkaan heitettyjä päiviä kun ei jaksa touhuta.Ja ulkona mitä upeimpia päiviä!
Oi,muistan niin hyvin nuo akkarista taitellut kiiltsikka viuhkat!Kuinka jännää oli omalla vaihtiksella katsoa,mitä taitoksen alta paljastui.Koskakohan kiiltokuvien keräily päättyi,en ole ainakaan nykylapsilla niitä nähnyt.Kyllä se on se känny,joka on kaikilla kädessä.Minulla on vielä omani tallella.Tästä sainkin postauksen aiheen.Voisin kuvailla niitä ihanampia.
Ei ollut ollenkaan sekava selostus,oikein hyvin ymmärsin mitä tarkoitit.😊
Kiitos Ninnu!❤
Postausta lukiessa nousi silmiin kuva ala-asteen välitunneista. Oli aika kun kiiltokuvien vaihto oli ehkä niitä elämän kivoimpia juttuja:) Miten kauniita ne vanhat kiiltokuvat olikaan, kumpa niitä alettaisiin painamaan uudelleen:) Lämpöiset onnittelut tulevasta mummoudesta ja onnellista odotusaikaa koko perheelle! Noita sinun oireita lueskelin ja tuota mietin, että onkohan sinulla kilpirauhasarvoja koska mittailtu?! Usein kun tuollaisten oireiden ja alilämmön syynä voi olla sen vajaatoiminta. Toivottavasti flunssa tunne menisi pian ohi ja pääset nauttimaan kesästä! Aurinkoista ja mukavaa alkanutta kesäkuuta♥
VastaaPoistaKiiltokuvien vaihtelu oli ihanaa!😊 Olen säästänyt omani ja minulla on myös paperinukkeni jäljellä.
PoistaKiitos onnitteluista,vielä on hiukan jännitettävää jäljellä elokuun puolille välein.
Pyysin viime kerralla kilpirauhastestit kun olin lääkärillä ja verikokeista kävi ilmi,ettei minulla ole kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaikka kaikkia siihen sopivia oireita kyllä.Kiitos kuitenkin kun vinkkasit,täällä blogimaailmassa on saanut parikin hyvää vinkkiä vuosien saatossa,joista oikeasti ollut hyötyä,ei itse aina tule kaikkea ajatelleeksi ja kiva kun toiset vinkkaavat.
Kiitos Päde,mukavaa kesäkuuta!❤
Niin tutun kuulloistavaa pohdintaa..:))
VastaaPoistaEn myöskään ole koskaan ymmärtänyt ikäkriisiä...mikä kumma sellainen on. 30 v., että minusta tuntui, että silloin olin vasta aikuinen ja toiset kärvisteli jonkun kumman kriisin kanssa. No, entäs 50 taas sama peli.
Muistan vähän päälle kakskymppisenä, kun minulle esiteltiin silloin eläkkeellä oleva, Turun Ylen johja rouvvineen. Ajattelin, että tullainen rouva minustakin vanhana tulee. Ystävällinen ja hienostunut.
Hienostuneesta en tiedä, mutta toivottavasti minustakin ajatellaan, että olen ystävällinen..:)
Sama täällä!Muistan kuinka moni kipuili täyttäessään 30.En ymmärtänyt sitä ollenkaan.Eikä minulla sen kummemmin ollut 40 tai 50 vuotis kriisejäkään.
PoistaKaikki iät ovat kelvanneet,tosin tämä 50-60 väli on ollut kimurantein näiden vaihdevuosi juttujen kanssa.
Ihku ajatus nuorelta Hannelelta,olen satavarma,että ystävällinen sinä olet!❤
Ja varmasti hienostunutkin.😊
Kiitos Hannele!❤
Ihan kuin minun ajatuksiani! Olen "kamppaillut" vajaan kymmenen vuotta vaihdevuosien kanssa ja vaivat ovat lisääntyneet tasaisesti. Liekö alun alkaen johtuu myös kohdunpoistosta? Uneni ovat olleet vuosien ajan ihan repaleiset ja olen niin onnellinen, jos pystyn nukkumaan vaikka kolme yötä kertaakaan heräämättä. Viime yönä taas heräsin kahden aikoihin ja hiivin toiseen huoneeseen lukemaan. Neljän jälkeen nukahdin ja heräsin lonkan kolotukseen. Viimeisin ongelma liittyy sydämen toimintaan. Parin viikon päästä menen varjoainekuvaukseen sepelvaltimotaudin epäilyn takia. Että semmoista! no, mutta nautitaan kuitenkin jokaisesta elinpäivästä ja iloitaan niistä hetkistä, kun ei kolota tai pakota.
VastaaPoistaSuloisen lämmintä, aurinkoista keskiviikkoa Sinulle! <3
Kamppaileminen on itseasiassa varsin oiva termi näille moninaisten outouksien kanssa painimiselle!Melko saman ajan olemme saman ikäisinä kamppailleet.
PoistaEipä niitä oman äidin ja mummin kremppoja silloin aiemmin ottanut kuuleviin korviinsakaan.Nyt itsellä kolottelee siellä täällä.Mummi oli tosi varovainen vedon kanssa aikoinaan,näemmä minunkin on alettava huomioida tämä.
Nuo huonot unet ovat mitä kamalin asia.Repaleiset ovat olleet minullakin vaihdevuosien ajan.Huomaa niin hyvin eron kun joskus saa katkeamattoman yöunen nukuttua,sitä on kuin eri ihminen.Itselläni väsyneenäkin unen päästä kiinni saaminen on se vaikein,eli nukahtaminen.Saatan kolmelta vielä kuikuilla kello,vaikka olen sammuttanut valot jo puoliltaöin.Herään pari kertaa,mutta onneksi saan sitten melko helposti jatkettua unta.Nuorena nukuin 8-9 tuntia,nyt hyvä jos 5-7.Lonkkien kolotus minulla tulee jaksoittain,välillä on vaikea löytää asentoa,sitten taas saattaa mennä pitkään,etteivät särje.
Sydän minulla muljahtelee ja jättää lyöntejä väliin,se on ikävä tunne,vaikka kestää vain ihan hetken.Tämäkin liittyy vaihdevuosiini.Koska jouduin käymään sydänkäyrässä poistoleikkausta ennen,eikä siinä mitään näkynyt,en ole ollut tästä niin huolissani.Toivon sydämestäni,ettei varjoainekuvauksestasi löydy sepelvaltimotautia.
Kyllä tässä vielä tsemppiä löytyy,jos vaikka seuraava vuosikymmen olisi helpompi.😊
Jokaisesta päivästä löytyy jotain ihanaakin,senkin tämän ikäisenä on oppinut jo ymmärtämään.
Kiitos Piipe,lämpimiä kesäpäiviä sinne Sinunkin suunnallesi❤
Siinä saivat vaihdevuodet pohtimista kerrakseen. Kyllä niistä niin moneksi on. Kait se on luonnon laki, miten kroppa ja mielikin muuttuu iän muuttuessa, mikään ei ole pysyvää.
VastaaPoistaIkäkriiseiltä minäkin olen välttynyt, mutta en ilman erilaisia kremppoja, jotk aosaavat viedä päivistä ilon.Kesän myötä toivon sinulle ikävien oirein helpottamista, kun suunnaton ilo mummoudesta ylittää kaiken muun.
Moneksi on!Jokaisella taitaa olla omat,henkilökohtaiset vivahteensa.
PoistaPienet kolotukset sitä jaksaa mukisematta kun niihin on jo tottunut,mutta harmittaa kun on vetämätön olo,vaikka mielellä olisi muuta mielessä.
Mutta juu,oikeassa olet!Eiköhän tämä pieni tuleva ihminen vie mummin uusiin svääreihin,saattaapi unohtua pitkäksi aikaa maalliset krempat.😊
Kiitos Aimarii!❤
Mulla ei toivottavasti vielä vaihdevuosia ihan hetkeen näy, mutta kyllä silti tuntuu krempat kummasti lisääntyneen kun mittari lähentelee kolmeaviittä (ja raskaudet tietysti tekivät tehtävänsä jo aiemmin). Varsinaista ikäkriisiä en koe koskaan poteneeni, mutta tänä vuonna ihan kunnollisen ammatillisen kriisin, joka on osittain kyseenalaistanut koko alanvalintani. Ihan pohjamutia myöten on tullut myllättyä ajatuksia, ja vähän ulkoista apuakin olen joutunut hakemaan. Nyt kyllä suht positiivisin mielin, ehkä se oma paikka vielä löytyy. Voimia sinulle vaihdevuosioireiden kanssa ja ihanaa tulevaa mummiutta <3 Toivottavasti se sopiva vaihdekin sieltä löytyy silmään :)
VastaaPoistaKiitos Hensku!<3
PoistaI feel you.Kävin itse pari vuotta sitten kriisin läpi koskien ammattiani.
Olisin ehdottomasti tarvinut myös ulkoista apua kun näin jälkikäteen asiaa mietin.
Meni yöunet ja mielen tasapaino turhan pitkäksi aikaa.Sanouduin irti ja aloin heti voida paremmin.Paikkaani etsin vielä minäkin tämän asian tiimoilta.Parin vuoden päästä 60 mittarissa, joten ei nyt ihan ruhtinaalliset työmarkkinat enää avoimena minulle. ;)
Mutta oma sisäinen rauha painaa vaa'assa, enkä ole katunut päivääkään päätöstäni.
Toivon sydämestäni sinulle aikaa ja rauhaa löytää oma ammatillinen tiesi, joka on antava ja mieleinen.
Sinulla vielä pitkä aika vaihdevuosiin, mutta positiivista ja toivorikasta vaihdetta silmään sinne sinullekin!<3