maanantai 31. elokuuta 2020


Meidän suvun mummulassa.
Viime viikon tuokiotunnelmia.






















Sisunkin poismenosta jo tasan vuosi.


Yllätys oli suuri, kun pelargoniani,
 jotka tänä kesänä talven jäljiltä olivat kovin väsyneessä kunnossa, 
kukkivatkin iloisesti maalle mennessä.
Porstuan viileys oli tehnyt tehtävänsä, vaikka toisin pelkäsin.
Tunnelmallista syyskuun alkua huomisesta!❤

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Voi,olen niin samaa mieltä kanssasi!😊
      Nytkin tässä aamupalalla katselen ikkunasta kylmän yön jäljiltä kasteista maalaismaisemaa ja olen niin onnellinen.
      Tulee vielä kovin kesäinen aurinkopäivä tänään,menemme puolukkaan.
      Kiitos Hannele!❤

      Poista
  2. Hauskoja, tunnelmallisia kuvia. Harvoin kukaan kuvaa verta imevää hyttystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tein pienen kokeen,että kutittaako yhtä paljon,jos annan sen rauhassa tehdä tehtävänsä.En häirinnyt sitä missään vaiheessa.Paukama syntyi vähän ajan kuluttua sen lennettyä pois,muttei kutittanut kuin hetken.Kun läiskin imeviä hytykäisiä hengiltä iholleni,kutiavat paukamat monta päivää ja raavin niitä öisin verille.
      Eli,jokin ero tässä on.
      Oli jopa mielenkiintoista seurata,kuinka nopeasti se täyttyi verestä,vetäisi imukärsänsä pois ja lensi valmistelemaan seuraavaa sukupolvea riivaajia.😉
      Kiitos M.T.Ainasoja!❤

      Poista
  3. Nuo retrohenkiset esineet ovat niin symppiksiä, niinkuin tuo lämpömittarikin.
    Valokuvia kun tykkään katsella, niin tarkkailin tuossa isovanhempiesi kuvaa. Soittiko vaari mandoliinia? Jos näin, niin miten ihan tuossa on ollut kahdestaan kiikutella. Vai ovatko entisajan ahkerat ihmiset malttaneet :D
    Pelargonit kuuluvan niin tuollaiseen maalaismaisemaan ja porstuan pöydälle.
    Ihanaa syyskuuta, tässä kuukaudessakin on niin paljon kaunista ja hyvää, kyllä me sen löydämme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään retrohenkisistä esineistä.Oli aika kun ne edustivat vain ankeita vuosikymmeniä noin sisustuksellisesti ajstellen.
      Mutta nyt mieltymys on kääntynyt aivan päälaelleen.Retrot herättävät mukavia muistoja huolettomilta ajoilta.😊
      Lähelle osuit,vaari siinä soittelee banjoa.Samainen banjo on äidilläni muistona vaarin kuvan vieressä.
      Hän kaivoi myös viulun esiin lapsuudessani,yleensä lauantaisin saunan jälkeen.
      Hänellä oli puhdas kauluspaita ja märät hiukset kammattuina pään yli siisteiksi.
      Muistan vieläkin hänen hartaan ilmeensä kun hän keskittyi soittamiseen.
      Oikeassa olet siinäkin,ettei luppohetkiä juurikaan ollut.Tämäkin luultavasti kuvaa varten järjestetty "asetelma"nuorelle isälleni.
      Minustakin pelargoniat sopivat porstuaan kuin nenä päähän.
      Mummi tosin aikoinaan tykkäsi punaisista,perinteisistä,minä näistä vaaleanpunaisista.😊
      Kiitos Vikki,ihanaa syyskuuta!❤Ja todellakin,tästä kuusta löytyy paljon kaunista ja tunnelmallista!Mielenkiinnolla jään odottamaan,mitä kaikkea kaunista löydät.Huomaan,että olen inspiroitunut kuvistasi taas itsekin työntymään lähemmäksi kohteita.❤

      Poista
  4. Kappas vaan, onko sulla ihan kapassa kirjat?
    Viihtyisiä hetkiä mummulassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä jokin kappa taitaa olla,tuolta aittan uumenista löysin ja harjalla jynssäsin puhtaaksi vuosien liasta.Tykkään vanhasta puupinnasta.
      Kiitos Aimarii!❤
      Suomenkielellä on kiva leikkiä,sinä sanataiturina taidat tämän hyvin,ja nopsaan huomasit tilaisuuden tässäkin.😊

      Poista