torstai 20. toukokuuta 2021

Olen puiden suuri ihailija, hengitän niitä ja ahmin silmilläni. Elämä ilman puita olisi latteaa kuin pannukakku. Puut ovat parantaneet mielialaani satoja kertoja, olen konkreettisesti kokenut puusta virtaavan energian sitä halatessani ja uskon sydämestäni, että puilla on sielu, tiedostava ja kaunis. Ilahduinkin kovasti kun nämä tilataideteokset puiden rungoilla osuivat eteeni. Joku oli antanut puille kasvot, ehkä hänkin ajattelee laillani, että puut ovat tyyppejä, jokainen omanlaisensa.


Vihreää voi nyt ahmia oman sielunsa kyllyydestä. Kaikesta kauniista ja kesäisestä on nyt isot markkinat, runsaudenpula.


Miten ihmeessä sitä pohjoisen ihminen jaksaa pitkän värittömän kauden? Nyt tuntuu taas siltä, kun katsoo tätä vehreyttä, että se olisi sula mahdottomuus. Mutta, niin vain painamme vuosi vuodelta talven läpi saadaksemme kokea tämän palkinnon sitten keväisin. Sadultahan tämä tuntuu, ihan totta, taas kerran.
 

Kerkkien aika on nyt käsillä, ovat parhaimmillaan. Omat kerkkäni kerään mieluiten maaseudulta, toivon, ettei niiden aika siellä hujahda käsistäni, ennen seuraavaa reissua.  

Jos kukat kertovat tulevasta, ainakin Espooseen tulossa hyvä mustikkavuosi, viime vuosihan oli ihan hillitön. Kunhan ei vaan halla veisi.


 Koivu pitää siitä huolen omalla kukinnallaan, etten haista tuomen kukintaa, nenä niin tukossa. Mutta eivät aistit onneksi siihen lopu ihmisellä, kiitän siitä, että pystyn näkemään nämä kevään valkoiset sulottaret.


Paljon valkoista nyt joka puolella, puissa ja pensaissa.

Osui tielleni tämäkin veitikka. Säksätimme hetken toisillemme. En heti ymmärtänyt sen harmistusta paikalle tulostani. Vasta jatkaessani matkaa huomasin vihreän omenan puun juurella, jota kurre olikin jo käynyt haukkaamassa. Joku oli sen siihen heittänyt ja yllätin tupsukorvan herkuttelemasta ja se kovasti odotteli, että lähtisin ja se pääsisi jälleen omenansa kimppuun. 


Talvikarvasta oli jäljellä enää harmaat villahousut. 

Pahoillani en ollut tästäkään onnenkantamoisesta. Palokärki lehähti aivan eteeni kuulostelemaan toukkien rapinoita koivun tuohen alta. Päästeli siinä samalla sitä omintakeistaan ääntä, jota on aina niin kiva kuunnella.


Tämä tyyppi on aina silmä ja korva tarkkana!

Ja punainen baskeri charmantisti keikkumassa takaraivolla., olisiko jopa hiukan ranskalaista eleganssia hänessä.

Ranskalaisesta eleganssista ei ehkä puhuta tämän kaverin kohdalla. Ei laula kuin Piaf, ei. Mistäköhän kertoo se, että tyttäreni vastasi räkättirastas ja minä varis, kun kysyttiin, mikä lintu olisit. Kun ajattelen tyttären kodin värimaailmaa, löydän kyllä kaikki räksän värit, ehkä siinä syy hänen valintaansa. Minä taas tunnen sielujen sympatiaa arkisia variksia kohtaan.

Kaunis se on harakkakin voikukkien keskellä.

Moni jo pääskysiä nähnyt. Itse osuin muodostelman alle, joka koostui varmasti sadoista, jollei jopa tuhansista hanhista ja kymmenistä erillisistä auroista.Oli siinä kaakatusta kerrakseen, mutta oli hulppeaa olla siinä niiden alla kun ne ohittivat.

Jätin tämän oman päiväni helmen tänne sokeriksi pohjalle. Zoomasin kamerallani kaislikon reunaan, seuratakseni siellä ehkä pesivää joutsenta puuhissaan. Mutta mitä! Eihän tämä ollutkaan joutsen vaan vitivalkoinen haikara! Olen Suomessa nähnyt harmaahaikaroita, mutten ikinä täysvalkoista. Siinä se sirosti oikoi oranssinpunaisia sääriään ja koukisteli kaulaansa.


Mielenkiinnolla katselin kamerani läpi kun lahden joutsenuros lipui paikalle. Se on ärhäkkäästi ajanut kaikki muut joutsenet pois reviiriltään.Tuijotin herkeämättä, että mitä haikaran kanssa tapahtuukaan, lentääkö haikara kenties pois.


Mitä vielä, haikara ei ollut joutsenesta moksiskaan. Mutta ihmeekseni myöskään joutsen ei lähtenytkään häätöhommiin. 

Siinä ne vierekkäin oleilivat sulassa sovussa. Olikohan valkoinen väri ensin hämännyt joutsenen. Ja ehkä se myös pelkäsi haikaran terävää pitkää nokkaa, kun huomasi erehtyneensä. 

Sinne ne jäivät päiväpesuilleen sukimaan häyheniään kun vihdoin maltoin lähteä eteenpäin. Haikara oli tässä vaiheessa hillitysti ottanut aavistuksen välimatkaa joutseneen. Yritin selvittää haikaran lajin netistä. Väritys mallaisi jalohaikaraan, tälläkin oli musta nokka, mutta kuvien perusteella jalohaikaralla mustat jalat, tällä oranssinpunaiset. Silkkihairakin näyttää muuten samalta, mutta silläkin mustat jalat niissä kuvissa, joita löysin. Jos täällä asiantuntijoita linjoilla, olen hyvin kiitollinen, jos joku osaisi kartoittaa lajin. Onhan esimerkiksi nuorilla yksilöillä ehkä värieroja täyskasvuisiin. Kattohaikaralla näyttäisi olevan oranssinpunaiset jalat, mutta tässä yksilössä ei ollut lainkaan mustaa höyhenissä. 


Mukavaa alkavaa viikonloppua! <3

14 kommenttia:

  1. Kyllä kevät on jo pitkällä. Rakastan puita....ensin tulee koivuihin hiirenkorvat nyt kuusissa kerkät.
    Eilen, kun olin hetken sisällä ja menin takaisin ulos oli terassi keltaisena siitepölystä...enkä kauaa sisällä ollut...se ei niin kivaa näissä keväissä...:) Pihallemme on noussut kieloja vähän joka puolelle. Ovat jo lapsuudesta asti ollut yksi lempikukistani.
    Voi sanoa, että olen onnellinen♥

    Hyvää viikonloppua sinulle Mirjam-Matilda ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele!❤
      Minäkin voin sanoa,että olen hyvin onnellinen tällä hetkellä.😊
      Tämä vihreys on pökerryttävän ihanaa.
      Aivan kuin joku kävisi taikasauvan kanssa tuolla päivittäin tekemässä taikojaan,joka päivä saa ihmetellä,että nuokin kasvit ja kukat jo nousseet.
      Kielokin ihan kohta kukkii,nuppuja jo täälläkin niissä.
      Minä käytin nuoruudessani jonkun aikaa kielon tuoksuista hajuvettä,pidän myös kieloista erittäin paljon,sen kukat ovat niin söpöset,ja tosiaan se tuoksu!
      Ihanaa viikonloppua sinullekin!❤

      Poista
  2. Hieno kevätkierros. Puut ovat eläviä, joten varmasti ne myös aistivat jotain. Jos niitä kaltoin kohtelee, niin kuolevat pois. Katselin myös kevään etenemistä katiskoilta tullessa. Kuusi ei ole vielä aloittanut uutta kasvua, mutta ladon korvalla tuomessa on nuput. Koivuissakin pikkiriikkiset hiirenkorvat.
    Orava on lähes saanut turkin vaihdettua ja ainakin pikkuisilla oravilla, joita pyörii pihakuusessa 5kpl on kaunis karva.
    Lintujen tarkkailu on mukavaa. Räksä ei osaa laulaa sen paremmin, kuin minäkään, mutta serkkunsa laulurastas sen sijaan upeasti.
    Aivan kuin haikaralla ja joutsenella olisi ollut salainen tapaaminen! Upea saada tuosta parista yhteispotretti.
    Meillä ei hetkeen kevät etene, mutta toivotan sinulle heleää helluntaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aimarii!❤
      Puut kuulemma ovat erittäinkin"älyllisiä"omalla tavallaan,aistivat paljon asioita.Olen nähnyt tästä monia mielenkiintoisia dokkareita,ja se on vain vahvistanut omaa mielipidettäni niiden upeudesta.
      Pelkkä ajatus siitä,että ovat valtavia kasveja,joiden latvat hipovat taivaita,antaa mielestäni niille erityisen merkityksen,kun vertaa muihin,pienempiin kasveihin maan päällä.
      Paljon on siellä sinun maisemissakin jo tapahtunut keväistymistä.
      Ei siitä niin kauaa ole kun täälläkin oltiin vaiheessa kun koivussa oli vasta pikkuriikkiset hiirenkorvat.
      Ihanaa,että sinulla siellä oravapoikue ilonasi pihakuusessa.Toivon,että meilläkin on maalla taas pojat kiitämässä kuusen runkoa ylös alas hirmuisella vauhdilla.
      Sielujen sympatiaa tunnen minäkin räksää kohtaan jos lauluäänestä puhutaan,ammuvainaan nuotilla osaan minäkin laulaa...😉
      Pidin tuosta ajatuksestasi salaisesta tapaamisesta joutsenen ja haikaran välillä.Haikara oli niin kaislikon suojissa ja joutsen sinne lipui huomaamatta,kyllä siinä salaperäisyyttä oli.
      Kiitos samoin,heleää helluntaita!

      Poista
  3. Ihan mahtava luontoretki Sinulla! Minäkin ihan humallun tästäkevään vihreästä ja tuomen tuoksusta. Kyllä kevät on odottamisen arvoinen!
    Suloista viikonloppua Sinullekin ja todella heleää helluntaita! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä,nyt oli taas sellainen retki,että koko ajan tapahtui mielenkiintoista!😊
      Ihan ymmyrkäisenä minäkin tuolla luonnossa nyt vaeltelen,ei oikein usko todeksikaan tätä kauneutta ja vihreyttä.Imen sitä sisääni joka solullani.
      Hyvin pitää paikkansa se,kun sanotaan,että suomalaiset heräävät keväisin henkiin ja heistä tulee aivan toisenlaisia kuin ne talvikauden jörrikät.
      Minäkin tunnen,että keuhkoni ovat nyt puolta suuremmat,saan vedettyä happea koko rintakehän täydeltä ja ilo ja onnellisuus kuplivat suonissani.
      Kiitos samoin Piipe,heleää helluntaita!❤

      Poista
  4. Tästä vihreydestä ja vehreydestä suorastaan hullaannun enkä malttaisi pysytellä paatin sisätiloissa ollenkaan. Tänään kävelimme läheiselle lintutornille ja sateen jälkeinen tuoksu oli kerrassaan huumaava. Eilen illalla sain seurata kyhmyjoutsenpariskunnan kaunista kosiotanssia. Kuuntelin pitkään myös haahkakoiraiden hauskankuuloista soidinääntä auuu, auuu, au-huooo... Ihana kevät, täynnä väriä, elämää ja elämäniloa, kuten kauniit kuvasikin ❤︎
    Heleää helluntaita ja hyvää viikonvaihdetta sinulle ❤︎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä se saat nauttia ja seurata nyt merellisen kesän heräämisestä kaikkine upeuksineen,vesilintujen kosiotansseja ja soidinta!
      Uskon,että saaristossa on varmasti omat hienot erityispiirteensä tässä kesään puhkeamisessaan.Tuoksutkin varmasti erilaiset kuin mantereella.
      Meren suolainen tuoksu tuntuu niin ihanalta tuolla rannalla kävellessä,niin kesäiseltä,ja lokit kirkuvat!😊
      Ihana,ihana,kupliva,vihreä,onnentuoja,kevät!
      Kiitos Ansku,heleää helluntaita ja mukavaa viikonvaihdetta!❤

      Poista
  5. Tuomien kukinnassa jotakin herkkää. Hienon havainnon teit joutsenen ja haikaran kohtaamisesta. Toisesta lajista ei ole kilpailijaksi.

    Nautitaan luonnosta. Mustikkakin näyttää jo olevan kukassa tuossa ikkunan takana.

    Minusta petäjän kylki ei ole oikea paikka tilataideteoksille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin.Nyt kun tuomi kukkii joka puolella,se on niin herkänkauniin näköistä.Myös omenankukat mielestäni luovat saman herkän tunnelman.
      Täällä meilläkin on tosi paljon mustikan kukkaa,mutten näe niissä lainkaan pölyttäjiä.Mustikan kannalta osui huonoon hetkeen nämä sateiset ja viileämmät säät,pörriäiset eivät ole liikkeellä.
      Minua nämä kasvot eivät häirinneet,vaikka olivat tehty puun rungolle.Uskon,ettei savi ole puulle haitaksi,ja varmasti ajan kuluessa liukenee ehkä sateilla poiskin.Kasvot oli päiväkodin viereisissä puissa,joten niitä on tehty lasten kanssa.
      Kiitos Piri,nautitaan luonnosta!❤

      Poista
  6. Kevään tai alkavaa kesää alkaa jo olla, kukinta alkaa olla kauneimmillaan.
    Puut kukkivat jo ja voikukkakin alkaa kohta höytyviään puhallella ilmaan.
    Ihania luonto bongauksia teit.

    Puissa voi tuntea virtaavaa energiaa, puita on hyvä halata.
    Katsoin surullisena eilen kun puita kaadettiin liki 10, pois tulevan kerrostalon tieltä.
    Siellä meni oravien suosimia puita ja lintujahan niiden oksilla olen nähnyt usein sirkuttamassa. Toivottavasti ei kaadettu pesäpuita.
    Niin kaikkoaa taas yhdeltä alueelta linnut ja oravat.

    ...mutta nautitaan siitä mitä jäljellä on.

    Mukavia toukokuun päiviä Sinulle!☀️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri nyt luonto on uskomattoman upea,rehevä,uusi ja raikkaan vihreä,ah!
      Voikukkia mielestäni on erityisen paljon tänä vuonna,täällä ihan keltaisina merinä.
      Minulla on maalla"oma"tietty korkea mänty,korkean kukkulan laella,jota käyn aina halimassa.Näkymä alas on hieno ja on mahtava tunne siinä huojua yhdessä puun kanssa tuulessa,kädet sen ympärillä.
      Näkisitpä mitä täällä Espoossa tapahtuu,puita kaadetaan suorastaan raivoisalla vimmalla,aivan älytöntä.Yksikin päivä olin aivan äimänä kun valtava kuusi yhdestä hiekkateiden risteyksestä oli kaadettu.Valtava,täysin terve kanto,noin metrin halkaisijaltaan,oli jäljellä.Meinasi itku tulla.Ketäköhän puu siinä häiritsi?
      Puhumattakaan näistä länsimetron ympärille rakennettavista taloryppäistä,niiden tieltä kaatuu metsää niin että oksat pois...surullista katsottavaa.
      Varsinkin nyt pesimäaikaan mielestäni puiden kaataminen on jopa rikollista toimintaa luontoa kohtaan.
      Eipä tässä paljon mitään mahda,nautitaan siitä,mitä jäljellä on.
      Kiitos Tarja,mukavaa toukokuun loppua!❤

      Poista