Tänään lenkillä

Ulkona värit ovat onne omiaan rauhoittamaan viikonlopun viettäjän mielen.
Ei mitään ylimääräistä ärsykettä aisteille. Tyyntä siniharmaata,ruskeaa ja valkoista.
Joku tumma läikkä siellä täällä. Tämä väripaletti oli minun suosikkini niin vaatteissa kuin sisustuksssakin vuosikausia.
Tunnen edelleen sen rauhoittavan voiman,vaikka nyt nautin suunnattomasti myös kirkkaista väreistä, joita silloin ennen vierastin.
Ihanaa, kun tällä hetkellä on myös oikea talvi.Sisäinen tunne vuodenajasta ja sää ovat vihdoin harmoniassa. Tammikuun pakkanen ja lunta.Meren jäällä oli jo monta pilkkijää, minä en vielä uskaltaisi mennä.
Posket saivat reippaan punaisen värin.
Tuli tunnemuistoja tammikuisista sunnuntaipäivistä vuosien takaa.

 Tänään kotona

Inspiroiduin useamman blogin eilisistä postauksista, joissa pääsi kurkistamaan koteihin.Pieniin yksityiskohtiin ja kivoihin tunnelmiin.Tässä osioissa kannan korteni kekoon tähän teemaan.

                                                        Minä olen henkeen ja vereen kortti ja vihko ihmisiä.

Tähän aikaan vuodesta pitää olla aina leikkokukkia maljakossa.Tänään kaupasta lähtivät mukaan pirteän pinkit gerberat.

                                     Kodissani on paljon "tyyppejä". Jossain vaiheessa jäin leluikäiseksi. :)

Kun kodista on kyse, meidän kohdallamme on mainittava ruoka. Poikani on valmistunut kokiksi ja minä olen intohimoinen noviisi. Kaikkea ruoanlaittoon liittyvää meiltä löytyy paljon!

Lämmin keltainen, turkoosi ja pinkki ovat tämän hetken mielivärejä.Paljon valkoista ja raikkaita värejä kiitos minulle!

Meillä menee satoja litroja kamomillateetä vuodessa. Itse juon vain sitä, kahvi ei ole minua varten.Poika hankki äiteelle kunnon varaston joululahjaksi.

Synttärilahjaksi itselleni tilasin täksi vuodeksi Luonto-lehden. Olen sitä jo jokusen vuoden miettinyt ja nyt sen tein. Kummatkaan näistä kahdesta edellisestä ei ole blogiyhteistyö vaikka molempia voin kyllä suositella. :)

Näillä eväillä täällä kohti uutta viikkoa.

<3

Mörrimöykyn vei armoton lumikola. Tai ehkä se on kerennyt alta pois, toivon niin.
Amaryllis hujoppi rysähti torstai-iltana lattialle kukkiensa painosta. Varsi katkesi useammasta kohtaa, mutta kukinnot säästyivät maljakkoon.
Minä selvisin kiireviikostani.
Lauantaiaamun imurinostoreissun ja ennakkoäänestyksen jälkeen on niin suloista vaan hyyräillä täällä kotosalla isännän luona.Ulkona rauhallinen, pysähtynyt harmaa sää, ei stressiä eikä kiirettä mihinkään. Ulkoilunkin ajattelin jättää huomiselle, pari kuvaa kauniista maisemista napsin auton ikkunasta aamulla.
Nyt menen aivan nollateholla, paljon sohvalla lököilyä, sisustuslehtiä ja telkkaa.
Olisipa kylpyamme! Kuuma kylpy olisi unelmaihana.

Toivottelen myös kaikille teille muille mukavaa ja kiireetöntä viikonloppua, omien intressienne parissa! <3 <3

                                                                    Saisinpa heilua heinänä, huitukaisena.
                                                                            Hentona helinänä tuulessa.


Tapasin tänään mörrimöykyn. Siinä se murjotti verkkoaidan takana. 
Minä aidan toisella puolen. Tunsin sielun sympatiaa. Liekö senkin siihen työtaakka istuttanut märehtimään. Että kuinka paljon pitää jaksaa, että on jaksanut tarpeeksi.
Että kuka toinen on päättämään jaksamisen määrän. Että pitääkö suostua antaa tulla ovista ja ikkunoista. Että kyllä, jos olisi pikkulapsi, itkupotkuraivoaisi, näyttäisi rajansa.

Moikkasin möykkyä lähdettyäni eteenpäin, ei se vastannut. Siihen se jäi hankeen mököttämään.
Raskas päivä silläkin.

Hirvi tuli kadulla vastaan Matinkylässä.
Helsingissä varikset ottivat teatterista aitiopaikat näytelmään " kuinka keskusta menee lumimyräkästä sekaisin".
Eilen piti jäädä aiemmalla pysäkillä kotimatkalla pois kun silmään osui rannanmyötäinen lumikerros, joka oli jäätynyt ja hohti kuin helmen pinta laskevan auringon valossa. En saanut upeaa näkyä ikuistettua kameraan. Oli pokkarilleni liian hämärää. Kuvissa hohtaa vain murto-osa siitä, mitä näky oli oikeasti.
Unelmieni talokin kuin kummitustalo hämärtyvässä illassa. Vasta kuvasta huomasin tuon haamun yhdessä ikkunassa. :)
Hujoppi yllätti tänään tullessani kotiin ensimmäisellä kukallaan. Nyt jännitetään, taittuuko varsi kun seuraavat kukat avautuvat. :)

Toivorikasta torstaita! <3 <3

Päiviin näihin mahtuu monenlaista.
Pieniä ilon hippuja, ihania rauhallisia hetkiä, oivalluksia, räkänaurua.
Liian paljon väsymystä, epämukavan sietämistä. raskaat syksy ja talvi.
Tiedän, että pienet tintitkin ovat yönsä kylmissään viettäneet, silti ne aamusta jo lähestyvää kevättä visertävät.
Kuin ohimennessäni tsemppaisivat: " jaksaa jaksaa, kohta helpottaa!"

Joululahjakirjani.
Ensimmäinen taitaapi jäädä lukematta. Ei napannut kyytiinsä, hurjaan vauhtiinsa. 
Niin kuin kirjan pitää napata.

Mutsimuikkusen lahja sen sijaan on ihana! Hieno idea satavuotis -juhlamme kunniaksi Jenni Haukiolta. Hienoa taidetta ja runoja kautta vuosien.

 Katsokaa nyt tätä! Onko humoristisempaa amaryllista? :D Metrivartinen hujoppi.

Unelias, hiljainen, kirpakka sunnuntai.
Mietin hetken sopivampaa, rauhallisuuteen viittaavaa synonyymia kirpakkaalle.
Mutta kylmä on raikas ja reipas, ei sitä pysty kuvaamaan passiivisella sanalla.

Lokkien joukko mustana helminauhana veden ja jään taitekohdassa. Päivä jossain horisontissa piilossa.

Puoliksi kahdessa, erilaisessa maailmassa törröttäjät.

 
Heinäsorsapariskunta näytti torkkuvan kylmästä. Samalla kun räpylät löivät veden alla 
hyvin hitaaseen tahtiin vettä. Etenivät juuri ja juuri havaittavasti. Naaras näytti kuin pyrkivän sillan heittämän varjon suojaan. Ruskeana ehkä turvallisempi päiväunipaikka.

 

Sitten uros päätti hissukseen, hissukseen alkaa lipua takaisin ulapalle päin. Minuun ne eivät reagoineet mitenkään, säästelivät hidasliikkeisinä energiaansa.

Jää on työntänyt pienen niemen kärjessä usein kuvissani vilahdelleen sillan rikki.
Harmi, se oli niin kaunis.

Tutuksi käynyt punainen poiju on jäätynyt paikoilleen. Talviomenani oli kadonnut oksaltaan. Nyt se viimein ilmeisesti on kelvannut  näinä pakkaspäivinä  ravinnoksi jollekkin eläimelle.

Mukavaa alkavaa viikkoa! <3 Toivotaan näiden kuulaiden, kuivien päivän jatkuvan!