maanantai 24. huhtikuuta 2017






Hei vaan! Puro huus ohi rynnäten.
Pois alta on kiire mulla.
Koko metsä on tänään laastava
kevät-hienohelman tulla.

Pois alta, tai kera vanhan muun
sinut laastaan, vanha veli!
Puro silmää iski ja nauraen
ohi mennä pärskytteli.

Oli nuori metsä ja nuori maa,
sini taivaan nuorna väikkyi.
Koko metsä viritti viulujaan,
koko metsä laulua läikkyi.

Kevät saattoi tulla tänään jo!
Oli kiirettä siks joka puolla.
Sinivuokot, silmät pestyinä,
piti vartiota jo tuolla.

Kas vaan! Oli palannut peippokin
jo etelän kylpylästä.
Akustiikkaa metsän tarkisti
se jo kaiun helinästä.

Ja varisten lentoharjoitus
oli sinisten ilmain alla.
Koko metsä nauroi äänehen
ja aurinko taivahalla.

Lauri Pohjanpää

























8 kommenttia:

  1. On kevät hienoa aikaa! Vihreä ruohotupsu kuolleiden lehtien keskellä ja kaunis leskenlehti, kevään pikkuaurinko!
    Upeita keväisiä kuvia ja ihanan runon olet löytänyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kevät on upeaa aikaa, vaikka tänä vuonna hiukan konstikasta. :)
      Mutta sekään ei poista sitä tosiasiaa, että kesä on tulossa! <3
      Kiitos Sirpa! <3

      Poista
  2. Nyt on kevättä, löysitpä vihreän ruohotuppaankin.
    Voisin kuvitella että tätä runoa on esitetty kansakoulun kevätjuhlassa monia vuosikymmeniä sitten. Joku reipas tyttö tai poika esiintyi kuuluvasti lausuen ja posket jänntyksestä punoittaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana mielikuva! Heti tuli se jännittynyt onnellinen muisto kevätjuhlista mieleeni. :)
      Se tunne, kun todistus kädessä lähti polvisukissa ja mekkosessa kotia kohti ja kesäloma alkoi,ah!<3
      Kiitos Vikki! <3

      Poista
  3. Onneksi kevättä on täällä sinun blogissasi näin runsain mitoin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiukka takapakkia otettu näiden kuvien hetkistä, mutta eteenpäin kuitenkin mennään kesää kohti! :)
      Kiitos Seija! <3

      Poista
  4. Ihanan valoisat ja kauniin keväiset kuvat!
    Päähäni pälkähti heti sama mielikuva tuosta runosta kuin Vikille :) Eino Leinon Nocturne on ainakin sellainen runo, jota on kouluissa joskus aikoinaan opeteltu ja varmaankin juhlissa lausuttukin. Moni vanhus osaa sen vielä tänäkin päivänä, samoin monia tosi vanhojen laulujen sanoja, vaikka muut asiat ja ihmisetkin ovat jo aika päivää sitten unohtuneet ❤
    Tänä sateisena ja koleana päivänä oli ihana löytää lämpöä ja valoa täältä blogistasi, kiitos Mirjam-Matilda ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kevään kirkas valo aina aurinkoisina päivinä on niin energisoiva.
      Jännää, usein tuntuu, että laulut ja lorut jäävät vanhuksilla viimeisiksi mieleen.
      Oma mummuni hoki "tillin tallin tikka hakkaa"-lorua viimeisinä, jo melko muistisairaina päivinään hoivakodissa.
      En voi olla ajattelematta sitä aina, kun mummulan pihan tikka koputtelee puita nokallaan.Sitähän se mummu siellä yksikseen on kuunnellut ja tuo loru varmasti toi joitain suloisia tuntoja kotipihalta.
      Sinä varmasti työssäsi kuulet useampia rakkaita lauluja ja runoja heidän taholtaan.
      Täällä satoi sakeana lunta ihan aamusta, nyt vettä.Mutta ensi viikosta lämpenee! :)
      Kiitos Ansku! <3

      Poista