Viikko töissä, ja koti on "ryöpsähtänyt" hurjaan kuntoon...
Pinoja, kasoja, vaatteita tuolin selkänojilla ym. ym.
Työpöytä ja ympäristö kuin pyörremyrskyn jäljiltä.
Tämä ei todellakaan ole mikään edustuspostaus, kylmän rauhallisesti otin kuvat ihan rehellisestä tilanteesta.
Ei jaksa iltaisin, ei.
Reissu maalle tänä viikonloppuna oli paljon parempi idea, kuin peruusteellinen siivous.
Tänäänkin menin ystävättären kanssa paljon mielummin pitkälle kävelylle.
Olikin mukavaa rupatella taas pitkästä aikaa.

No, myönnettävä se on, että taulupinot ym. ovat tuossa nojailleet jo koko kesän.
Enhän minä juurikaan ole kotona ollut.

Nyt olisi tarkoitus tarttua kaaoksen sarvista tukevalla otteella ja pistää pikkuhiljaa paikat kuntoon.
Pienen asuntoni seinäpinta-ala on rajallinen.
Ja minä kun rakastan taidetta ja tauluja...
Sainkin idean ostaa hyllytasoja koko olohuoneen pitkän seinän mitan verran. Kolme tasoa peräjälkeen, suht matalalle, puoleen väliin seinää. 
Niille voi asetella tauluja ja esineitä ja kasveja,eikä tule niitä ruuvinreikiäkään niin paljoa.
Seinä on kantava kiviseinä, ja tällä hetkellä melko paljas.
Toisella puolella on "pahviseinä" ja siellä olenkin pystynyt temmeltämään vapaasti. ;)
Olisipa iso vanha maalaistalo valkeilla lautalattioilla,korkeilla huoneilla ja isoilla pinnoilla seinää,ah!

Mietin, josko pistäisin turkoosin nyt talvilevolle ja ottaisin jonkun talvisemman päävärin 
sisustukseen.
Kyllä minulta löytyy varastosta tyynyjä ja peittoja toiseenkin väriskaalaan. :)

                                                                    Pelargonioillekin pitäisi löytää paikka.

                                                 Apsun asento kuvaa hyvin tämän hetken tuntojani. ;)

                                                                                  Kirjalöytöjä kirpparilta

En olekaan pitkään aikaan pistänyt kuvia inspisvihostani tänne blogiin.Olen kyllä koko kesän ja syksyn sitä täytellyt fiiliksen mukaan.

Juhannusmuistoja.Voi, kun tuostakin ihanasta yöstä tuntuu olevan niin kauan aikaa jo, kun annoin ajatuksen kuljettaa kynää.

Tytär otti ja matkusti Riikaan ihan itsekseen tällä viikolla syyslomallaan.
Kehui kaupunkia kauniiksi, tykkäisin kuulemma.
Oli nauttinut Faustin Riikan upeassa oopperatalossa, käyskennellyt puistoissa ja ottanut ihania kuvia.
Minä sain tuliaiseksi, edesmenneen Santtumme muistoksi ostamani koirafiguurin viereen myös Sisun.Ei voisi enempää näköinen olla! :)
Anna tuo reissuiltaan minulle myös aina paikallista kamomillateetä, aina kauniissa paketeissaan. Riikan teessä oli kamomillaa 70% ja hunajaa 30%. Kamomillatee on minun kahviani, jota taas en ole oppinut ensinkään juomaan.

Posti toi myös Aimariin ihanan runokirjan. Jokainen, joka käy lukemassa hänen upeaa sanankäyttöään KuvaKirjeitä Karsikonperältä blogissa tietää, että runot OVAT hienoja.

                                                        Kauniin kuuraisia aamuja alkavaan viikkoosi! <3 <3