Helsingin hanget ja Espoon kuu.

Yllättävän hienoja lumimuodostumia ja varjoja on eteeni osunut tässä kuussa Helsingissä.

Siellä kun likainen rapa roiskuu ja aurinko paistaa usein jonkun läpi hankikohtiin.

Ja miten minusta tuntui, että jopa kuu-ukko värjötteli taivaalla tänään hurjassa pakkasessa.

Ainakin sillä oli jotenkin huolestunut ilme.

 

Tänään en mietiskellyt enää ohimenevää, hetkellistä päänseudun oireilua.

Olo oli huojentunut ja pystyin keskittymään täysillä kaikkeen muuhun.

Lääkäri totesi minut tutkittuaan, että sitä yläselkä/ niskajumia se on mitä todennäköisemmin.

Fyssaria kirjoitti 10 kerran rupeaman.

Ihmisen psyyke on erikoinen.

Kun sanotaan, että ei olekaan mitään vakavampaa, unohtaa pian itsetarkkailun ja sitä myöten oireilukin  helpottuu.

Tosin lämpötyynyä pidin jo eilen niskassa telkkaria katsoessa ja venyttelin, senkin takia tänään oli huomattavasti parempi päivä töissä.

Kiitän teitä kaikkia lämpimästä kommentoinnista ja hyvistä vinkeistä ollessani vielä

päänvaivojeni kanssa hiukan ulalla. <3

Tämän hurmaavan, kuopuskikkarapääni alakoulussa muovailevan liskon myötä toivottelen mukavaa huomista "keskellä viikkoa"! <3 <3

Olipa muuten kylmä tänään! :)