maanantai 7. toukokuuta 2018



Voi sieluni, mikä sää!
Sunnuntaista onnentunnetta on vaikea pukea sanoiksi.
Koko tunneskaala ilosta hienoiseen haikeuteen.
Niin herkäksi veti keväinen luonto ja LÄMPÖ!

Isi-pappa, tässä kuljen, koen, tutkin ja riemuitsen,
sinunkin puolestasi taas tänä uutena keväänä.
Ja kaikkien teidän muidenkin rakkaiden,
 jotka mahdollistitte minulle tämän suuren elämänlahjan.
Näen silmilläni teillekin, kuuntelen.

Koivu on jo hiirenkorvilla,
voikukat kukkivat,
nokkoset parhaimmillaan,
muurahaiset työn touhussa,
sinisiivenkin sain kuvattua
ja pikkuvarpusen.
Kotimatkalla retkeltä jalat veivät kuin itsestään vielä ihan uuteen metsään.
Haistelemaan auringon lämmittämää kangasta.
Ei kertakaikkiaan hennonut vielä
palata sisätiloihin.

Kevään riemua uuteen viikkosi! <3 <3










































12 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia olet poiminut keväiseltä matkaltasi. Tekstin herkkyys ja ikävä, kosketti minua myös. -Katja

    VastaaPoista
  2. NUo saniaisen kiekurat ovat kauniita, näin keväällä..:) Ja kaunis sininen perhonen...pitääpä katsoa mikä on nimeltään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni perhonen on sinisiipi.Niin kaunis pieni.
      Kiitos Hannele! <3

      Poista
  3. Kaunis postaus❤ Aurinkoista viikkoa❤

    VastaaPoista
  4. Onpa siellä teidän suunnalla jo ihanan keväistä ♥ Täällä vihreästä vasta aavistus puiden oksilla :)
    Kauniita, herkkiä kuvia olet jälleen ottanut, myös sanasi koskettivat. Yritin tarkasti katsoa että olisiko tuo perhonen maamme kansallisperhosen eli Paatsamasinisiipi, mutta ihan varma en ole. Kaunis se kuitenkin on :)
    Lämpöä ja iloa viikkoosi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ensin ajattelin sitä Paatsamaksi.Mutta kun noita sinisiipiä on niin paljon, en ole varma.Kaunis se tosiaan kyllä on.😊
      Kiitos Ansku,lämpöä on piisannut!😙
      Ihanaa,kesäistä viikonloppua sinulle!♡3

      Poista
  5. Ethän Satu-Ursula loukkaannu, vaikken enää ehdikään kommentoida kaikkia postauksiasi, seuraan niitä kyllä 😊
    Tämänkertaisessa olivat melkein tuoksutkin mukana, ainakin minun nenääni tuli auringon lämmittämien muurahaisten ja rautaa ‘tihkuvien’ nokkosten tuoksu. Keräsitkö jo nokkosia ruuaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Seija,et saa ikinä ajatella,että voisin loukkaantua!Itsellänikin hieman verkkainen tahti näissä kommentoinneissa ja muutenkin täällä blogissa saattaa kulua useampi päivä, että edes käyn.Tässä alkaa olla taas niin paljon kesäjuttuja, että kone tai tabletti pysyvät kiinni.😊
      Kiitos sinulle ja mukavaa viikonloppua!♡

      Poista