keskiviikko 3. huhtikuuta 2019


Extempore aamiaisretki Hirsalaan.


Tätä ihanaa kevättä on turha tässä enää sen kummemmin hehkuttaa,
 kuvat kyllä kertovat säästä.
Vähän ennen näitä kuvia ohi lensi neljän joutsenen parvi,
vähän harmitti ettei kamera ollut silloin kädessäni.
Kameratta olin myös valkohäntäpeura uroksen ja kahden rouvansa 
kipitettyä tien yli edessämme niin, että hännät vain heiluivat.


Grillille koivuklapit Espoon kaupungin vajasta, kiitos taas niistä!
Kohta perään halloumia, kesäkurpitsaa ja makkaraa.
Ja minulle teevettä.


Tässä kohtaa pieni vinkki (ei mainos) aivan älyttömän hyvästä teestä,
jota ostin ekaa kertaa Lidlistä makkaroiden ja muiden mukana menomatkalla.
Pitää sisällään mm.
36%inkivääri
omenan puristemassa
omena
luontainen aromi
sitruunahappo
karhunvatukanlehti
sitruunaruoho
1% sitruunankuori
sikurijuuri
lehmuksenkukka
(ei suositella raskaana oleville)


Kun olimme asettuneet omalle grillikatoksellemme ja nauttineet kotvan luonnon äänistä omassa rauhassamme, hiekkatiellä ajoi auto ohi.
Kumpikin meistä harmistui silminnähden ja varmasti mietti omassa mielessään, 
että voi hitsi, tuleeko tänne muitakin.
Ja samassa remahdimme nauramaan omaa "suomalaista mettäläisyyttämme". 

Kävimme myös kallioilla kuikuilemassa, 
josko olisi kyitä näkynyt.
Ei näkynyt kivenkolossa muuta kuin peuran aamukakat.

 
Ja tuttu karvasarvi!
Tosin viimeviikkoisella
joka minua puiden välistä katseli, oli hiukan pidemmät sarvet.


Olisipa tuo valkoinen läntti pyllyssä toisinpäin,
kun on niin selkeä sydän.


Söpöliini poika, ei paljoa susikoiraa suurempi.


Ei se meitä paljoa säikkynyt.


Katseli vain suurilla silmillään.


Kotimatkalla auto piti pysäyttää kun isäntä huomasi minulle leskenlehdet!
Piti sitten "naapurikylässä,"
Sarfvikissa ne ekat käydä kuvaamassa.


Kun isäntä oli heittänyt minut omaan kotiini, 
en ottanut edes kenkiä jalasta kun jatkoin normilenkilleni rantaan.
Ilma oli kuin morsian, en kertakaikkiaan halunnut vielä jäädä sisälle.


Pitkältä kuvasin joutsenparin


ja jäin katselemaan harakan touhuja ruovikossa.


Se kaiveli maasta ällöä mössöä ja lensi sitten se nokassaan pois.
Olikohan pesätarpeeksi vai ravinnoksi?


Ja löytyihän se pikkuaurinko sitten omaltakin kylältä!

Nautiskellaan keleistä! <3

8 kommenttia:

  1. Namm..makkarat nuotiolla..:) Suloinen peura sydänpeppu♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä grillattu makkara ulkosalla maistuu,pakko se on myöntää! :)
      Kiitos Hannele!<3

      Poista
  2. Hieno retkipäivä! Metsäkauriit ovat niin söpöläisen näköisiä, etenkin siinä kohtaa, kun sarvet ovat vielä karvaiset. :)

    Harakka taitaa olla keräämässä pesänkorjausmateriaalia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, se on kuin suoraan sadusta?
      Minäkin otaksun, ettei tuo mönjä ehkä kurkusta alas mennyt.Ehkä se tosiaan tilkitsee sillä viime vuoden pesäänsä kuntoon. :)
      Kiitos M.T.Ainasoja!<3

      Poista
  3. Kiitos, kyllä nautiskellaan! Ihana kevätaurinko on meitä tänäänkin hellinyt. Teilläpä oli mukava retki ja monenlaista nähtävää. Täällä saa vielä odotella leskenlehtien aukeavan kukkaan.
    Suloista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Piipe!<3
      Ihan uskomattoman hienot kevätsäät! :)

      Poista
  4. Kyllä kelpaa tuossa kelissä nautiskella. On niin paljon silmäniloa. Siellä alkaa piakkoin kevään herkin ajankohta.
    Täälläpä parhaillaan tupruttelee lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, juuri sitä herkintä hetkeä odotan niin kovasti!Kun hento vaaleanvihreä alkaa levitä värittämään harmaanruskeaa maisemaa.Se kestää vain hetken ja on niin pian ohi.Huomaamatta vihreän sävy on sitten jo muuttunut tummemmaksi.
      Minäkään en ihan vielä uskalla uskoa, etteikö se takatalvi vielä iskisi tänne eteläänkin...;)
      Kiitos Aimarii!<3

      Poista