maanantai 10. kesäkuuta 2019


Koska sanalliset lahjani eivät riitä kertomaan siitä, 
mitä olen viikossa nähnyt ja miltä on sielussani tuntunut,
toivoisin pystyväni siirtämään tänne blogiin suoraa dataa sisimmistäni.


Vaikka lupiinikin kuuluu haitallisiin vieraslajeihin,
en voi sille mitään, että tykkään siitä kuinka se tähän aikaan 
vuodesta peittää pihamaasta osan pellon laidassa.
Yritän pitää sen kuitenkin aisoissa,
 katkomalla kukat kompostiin kun ne ovat alkaneet kuihtua,
ennen siementämistä.


Löysin hauskan retroamppelin vajan uumenista.


Eturivin paikat. 


En kyllästy ihastelemaan metsäkurjenpolven kukkia vastavalossa,
vihreää vasten.


 Tänä kesänä pihanurmikon ajaminen jäi myöhäiseen ja kompostimme (vanha AIV)
sai komean ruohokuorrutteen.


Viritimme minulle myös uuden mietiskelypaikan,
kunnes huomasin, että samassa oksassa ylempänä on räksän pesä.
Kiikku jää myöhempään käyttöön.


Viime syksynä, viimeisellä reissulla maalle,
kaivoin ruukkukasville lähteissäni kuopan kukkapenkin viereen,
kun en raaskinut sitä jättää pihalle ruukkuun kuolemaan.
Ylläri olikin iloinen,
 kun se oli täysissä voimissaan ja tehnyt vieläpä kukatkin lehtien päihin.
  

 Hellepäivien jälkeen tiedän nyt, mikä on minun mielestäni kaikkein ihanin kesäsää.
Sininen taivas, poutapilviä, pieni kesätuuli ja asteita maksimissaan 25+.


 Nyt on niin paljon runsasta kesäkauneutta, 
että pitkät tovit viihtyy vain istuen ja ihastellen.


Mutta tuli sitä puuhasteltuakin.
Puhelinkopiksi isännän nimittämä miniminikasvihuoneeni.
Vanhoista hilseilevistä ikkunoista tehty, yhden laatikon mentävä koti tomaatintaimilleni.
Minusta hieno ja asiansa ajava, isännän vinon naureskelun kohde.
Suostui sentään auttamaan kokoamisessa,
vaikkei insinöörinä niin perustakaan tällaisista "kyhäelmistä".






Minulla oli selkeä idea myös katon suhteen.
Takaosaan jäävästä aukosta sade pääsee kastelemaan multaa
kun en ole paikalla, runtelematta taimia kuitenkaan suuremmin.


Tässä taimet vasta odottelivat porstuassa pääsyä uuteen kotiinsa.


Lupiineja jopa kehoitetaan nyt keräämään maljakkoon!


 Kotiin vietäväksi keräsin myös kukkakimpun.


Ihanaa alkanutta viikkoa! <3

8 kommenttia:

  1. Lupiinit ovat minustakin aina olleet kauniita ne kuuluvat kesäisiin lapsuudenmuistoihini. Pitääkin poimia niitä mökkipöydälle kun on jälleen niiden aika. Nyt kun helteet ovat helpottaneet niin 20-25 tuntuu ihan passelilta lämpötilalta, eikä tarvitse hikoilla. Lopppuviikolla viilenee entisestään, toivottavasti kuitenkin juhannuksena olisi lämmintä. ~Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikkakin vieraslaji,en minäkään voisi enää ajatella kesämaisemaa ilman sinikirjavia lupiineja.
      Minun ja isännän "biisikin"on J.Karjalaisen villejä lupiineja.😊
      Toivotaan juhannukseksi suloisia,sopivasti lämpimiä säitä?
      Kiitos Katja!❤

      Poista
  2. Hieno kasvihuone!
    Lupiinit ovat kauniit...tykkään niistä♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin mielestäni juuri sopivan "rähjäsöpö".😊
      Minäkin tykkään lupiineista.Ainoastaan sitten kun alkavat kuivua ovat aika rumia,kun niitä on niin paljon meidänkin pihassa maalla.Katkon kaikki yksitellen kompostiin ja vihreät lehdet ovat sen jälkeen taas nätit.
      Kiitos Hannele!❤

      Poista
  3. Sitä samaa Sinulle! <3
    Minäkin olen keräillyt nyt lupiineja maljakoihin, sillä ovathan ne näyttävän näköisiä
    Kuvistasi näkyy, miten upeassa paikassa voitkaan rentoutua ja katsella poutapilvien purjehdusta taivaalla. Iloisia aikoja Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat komeita maljakossa!Kesäinen maisema maalla on tällä hetkellä mielestäni henkeäsalpaavan kaunis kaikkineen.
      Kiitos Piipe,ihania,iloisia aikoja myös Sinulle sinne omaan kesäparatiisiisi!❤

      Poista
  4. Ihanat kuvat! Suomen suvi on kyllä nyt kauneimmillaan<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen suvi antaa nyt parastaan,pitää mahtavaa juhlaansa!Nautitaan ja ihastellaan!
      Kiitos Hensku!❤

      Poista