torstai 26. joulukuuta 2019


"Hänen värinsä imaisevat minut sisäänsä. Ne koskettavat kätkettyä, puhaltavat eloon kuluneet muistot, ajan haalistamat kuvat. Huoneeseen tihkuu valoa, joka hehkuu kultaisena ja elämänuskoisena niin kuin minun palmikkoni nuorena."

-ote Mila Teräksen kirjasta Jäljet, romaani Helene Schjerfbeckistä-


Eri jouluilla usein on jokin tunnetilansa, eikö vain?
On saattanut läheinen poistua, lapsi syntyä, sairaus, rakastuminen, muutto jne.
Ihmiselämään mahtuu niin monenmoista.
Kaikki edellä mainittu ja tuhannet muut asiat, iloiset ja surulliset, vaikuttavat jouluihimme
vuosina, joina ne kohdataan?

Itse en tänä jouluna-onnekseni, kohdannut suuria asioita,
niitäkin jouluja on ollut kun näin on käynyt.
Sain viettää hyvin rauhallisen joulun kahdestaan kuopukseni kanssa.
Pienimuotoisesti kaiken laittamisen.
Enemmän sai keskittyä nauttimaan joutenolosta ja tunnelmasta.
Omaa jouluani tänä vuonna tähditti kuopuksen lisäksi Helen Scherfbeck.
Ihan joulun alla visiteerattu näyttely Ateneumissa, ja itselleni uusi kirja hänestä.
Huomasin, että kynttilätkin olivat valikoituneet kuvien eteen hänen teoksistaan.
Varsinkin tuo "hiljaisuus"oli kuin oman jouluni madonna.
Katselin kynttilöiden liekkiä ja sain tutustua näihin maalauksiin henkilökohtaisemmin kuin koskaan aiemmin, omassa rauhassani, kauniin kynttilänvalon loisteessa.
Runollisen kauniisti kirjoitetun kirjan maailma inspiraationani.
Suosittelen kirjaa lämpimästi.

Joulu/Tapaninpäivän välisenä yönä on täytynyt sataa jossain vaiheessa hieman lunta.
Metsässä, kuusten oksilla sitä vielä vähän oli tänään.
Olisiko säässäkin ollut havaittavissa hienoista kylmenemistä.

Kohti vuoden vaihtumista uuteen!














6 kommenttia:

  1. Helene - Naistaiteilijoiden suuri taiteellinen kokeilija. Arvostan. Pitäisi ehkä itsekin käydä näyttelyssä. Täällä hiukan lunta. Kivaa. Iloa tulevaan uuteen vuoteen sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista kommentistasi Merikaisla!❤
      Suosittelen näyttelyä!Se oli mielestäni koottu hienosti.Omakuvatkin kronologisessa järjestyksessä.Mekin saimme viime yönä pienen lumipeitteen,ihanaa!Aurinkokin pilkahtelee ja pientä pakkasta.
      Kiitos,ja iloa myös sinun tulevaan uuteen vuoteesi!

      Poista
  2. Oi ihana Helene! "Tutustuin" jo nuorena Heleneen, kun kävelimme usein perheeni kanssa kesälomillamme pitkin Tammisaaren kujia ja katuja. Sieltä löytyi hänen mukaansa nimetty aukio ja muistomerkki. Äitini oli hyvin ihastunut Helenen maalauksiin ja muistan hänen kertoneen minulle, että Helene muutti Tammisaareen, koska hän halusi asua lähellä merta. Jostain kumman syystä ymmärsin heti tuon hänen mieltymyksensä meren äärellä asumiseen tosi hyvin ;)
    Aion mennä katsomaan Antti Jokisen elokuvan Helenestä heti kun mahdollista, enkä taida enää sinun suosituksesi lisäksi enempiä tarvitakaan eli aion ehdottomasti lukea myös tuon Jäljet-romaanin :)
    Mukavia ja mielenkiintoisia hetkiä uuden kirjasi parissa ❤ Ja toivotaan että uusi vuosi tarjoaisi tullessaan edes hitusen kylmempiä kelejä. Täytyy olla varovainen näissä toiveissa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana,ihana,ihana!😊
      Kiitos kun jaoit omakohtaisen kokemuksesi "tutustumisestasi" häneen,minä puolestani ymmärrän äitisi ihastumisen Helenen maalauksiin niin hyvin!Kävimme kerran Hyvinkäällä hänen näyttelyssään isäni kanssa,Helenehän asui myös siellä äitinsä kanssa. Siuntion suuren kartanon mailla (isälläni oli Siuntiossa mökki)etsimme ja löysimme juuri sen kohdan, missä hän on kartanosta maalauksensa maalannut.
      Laillasi hän ilmeisesti todella rakasti merta,tulet ihastumaan kirjaan,koska merestä kirjoitetaan siinä niin kauniisti ja meri on koko ajan läsnä,oli hän sitten Bretagnessa tai Englannin rannikolla,kalastajakylässä.Uskon,että tulet ymmärtämään ja näkemään edessäsi Teräksen kielikuvat merestä hyvin,omakohtaisiin kokemuksiisi nojaten.
      Minäkään en malttaisi enää odotella tammikuulle,kun elokuva tulee teattereihin.😊
      Kiitos Ansku ihanasta kommentistasi,jaan niin mielelläni näkemyksiä ja kokemuksia liittyen ihailemaani taiteilijaan!❤ Usko tai älä,täällä herättiin aurinkoiseen pikkupakkaspäivään ja luntakin on satanut yön aikana,jihuu!😍

      Poista
  3. Tuo kirja on ihana, ihana! Ja hienoa, että ehdit näyttelyyn, minäkin vielä yritän... Joulusi kuulostaa juurikin oikealta, hyvältä. Itse olen joulustressaaja ja olen yrittänyt opetella siitä pois. Nyt jo tapahtui hiukan muutosta, pikkuhiljaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin!!Lillun vieläkin sen kauneudessa ja koen pienoista vieroitusoiretta kun ahmin sen jouluna loppuun.😊 Rakel Liehun Helenen lukemisesta on jo kulunut vuosia,joten aloitin sen nyt uudestaan,jotta saan jatkaa samoissa tunnelmissa.
      Toivottavasti pääset näyttelyyn,sekin oli sykähdyttävä!
      Olin aikoinani minäkin täydellisyyteen pyrkivä,joulustressaaja.
      Sittemmin ottanut niin löysin rantein kuin vain voin,kyllä sinäkin vielä siihen pääset.😊
      Tämä joulu meni senkin tähden erityisen lungisti,kun olimme kuopukseni kanssa kahden.
      Yleensä äitini on viettämässä joulua kanssamme,mutta nyt hän matkusti viettämään sitä sisarensa kanssa.Tyttäreni viettää joulut yleensä Kreikan sukulaisissa.
      Kiitos Satu!❤

      Poista