Jonottamatta lippu.
Toisina laivaan.
Upeat paikat salista.
Hulvaton sali-isäntä parivaljakko ja hyvin mieleinen bulgaari-bändi.
Ennustettu sade ja ukkonen Tallinnan päässä: aurinkoa ja kesäfiilistä.
Sujuvat ostokset,4.20e maukas kanapasta lounaaksi.
Hyvät paikat salista kotimatkalla.
Hurjan,laivaa seuraavan vesiskootteristin edesottamuksien seuraaminen.Sama hyvä countrypainotteinen bulgaari-bändi ja hulvaton show parivaljakolta.
Viihdyimme mutsimuikkusen kanssa!
Harvoin näin jouheva risteily.
Ei edes väsyttänyt kotimatkalla.
Kuin olisi hiukan pidemmällä käynyt kaupassa. :)
Huomenna maaseudulle!
Mukavaa alkavaa viikkoa! <3

Elo luonto, kypsä luonto.
Marjoja,kotia,kuivuneita heiniä,tummaa vihreää.
Kesä on selvästi siirtynyt kolmanteen vaiheeseensa.
Silti näin myös metsämansikan kukkia kävelyretkelläni.

Vaikka eilen olin Hietsun kirppiksellä perinteisesti kerran kesässä myymässä, vaikka huomenna on toinen perinteinen reissu mutsimuikkusen kanssa Tallinnaan,pyörin täällä kotona hiukan tyhjänpanttina.
Sommittelen kankaita, josko ompelisin uusia tyynyjä.
Viihdyn netissä liikaa.
En oikein osaa käyttää aikaani.
Kävelylenkillä tähyilin tyhjiä, suojaisia leikkikenttiä, olisi niin tehnyt mieli keinumaan.Saada vähän hulluutta, riemua ja lapsellisuutta tähän odottavan onttoon oloon.
Perinteiset lautakeinut ovat näköjään historiaa...eivät ajattele, että mummoikäisetkin haluaisivat keinua.Vaikka tyhjiä leikkikenttiä retkeni varrelle osuikin,kaikissa sellaiset "syöttötuoli-istuimiset" keinut.

Onneksi maalle takaisin pääsyn odottamisapatian lisäksi ei ole vielä iskenyt paniikki loman loppumisesta.
Tiedostan kyllä hyvin, että lomaa tällä rupeamalla on enää 9 päivää.
Mutta maalla päivät ovat niin täydet ja ihanaiset,värikkäät ja onnelliset, että kahdeksan päivää tulevat tuntumaan viikoilta! :)

Ötököitä

Olen pieni pullea prinsessa.Kainoilen tässä läsnäoloasi.

Oho,ai sori! Pöräytinin tähän, kun en huomannut, että kuvasit kukkia.

Et sinä minua huomaa.Olen tässä hiirenhiljaa ja tiedän maastoutuvani hyvin.Luulet vain.

Puutarhahommat seis! Nyt ihastelet vain minua hetken, kun tähän hanskoillesi vaivauduin.

Pimpparit alta pois! Tai ne, jotka ovat vielä keskinäisten kahakoiden jälkeen elävien kirjoissa!Kyllä vesimelonista riittää minullekin, vaikka teitä varten ovat ne laittaneetkin.Menkää vaikka pyörimään niiden ympärille hetkeksi.

Hih...yks kaks kolme,paina laukaisinta nyt, niin suljen oikealla hetkellä siipeni!

Kaivan kaivan ja kaivan, ja tässä vielä olen...

Katso minua suoraan silmiin, niihin kaikkiin 18 yhtäaikaa...tunnet, kuinka sinua alkaa nukuttaa...vaivut syv....

Tere tere siellä alhaalla.Pöksahdin teidän keittiön ikkunaan, ja nyt tokenen tässä hetken.

Zrrrrr,zrrrrr, ei ole aikaa, kiire kiire zrrrr...

No minä tässä vielä.Tokenen edelleen.



Ja odotan malttamattomana Sirpalta näyttelijöiden nimiä! :D

Sisu

Minusta tulee mummi! :)
Tai kesä-mamma, ihan kuinka vaan.

Tyttäreni on jo vuosia toiminut vapaaehtoistyössä kodittomien rescue-koirien parissa.
Hän on hoitanut,ja väliaikaismajoittanut Kreetalla ollessaan löytökoiria ja kuljettanut niitä uusiin koteihinsa ympäri Eurooppaa, kotimatkalennoillaan,välilaskuin kesäisin.

Rakas Santtumme oli tyttäreni teini-iässä "haluaa koiran"-ajoilta perheeseemme tullut sydämenmurskaaja.
Santun koirientaivaaseen menosta tuli elokuun ensimmäinen päivä tasan kolme vuotta täyteen.
Ehkä tarvitsimme tämän ajan,koska Santun muisto oli vielä niin vahva.
Tyttärenikään ei ole kiintynyt hoidokkeihinsa näinä kolmena vuotena.
Mutta, nyt saapui Sisu.

Alimmassa kuvassa Sisu ex-mieheni kaupan ulkopuolella ensimmäisillä kerroin, kun yhteys tyttäreni kanssa alkoi muodostua.

Sisun tarinasta tiedetään vain se, että se on pentuna jätetty veneestä vanhan kreetalais-kotikyläni satamaan.
Se on ollut tietyn kadun ihmisten "hoidokkina", joten täysin katukoirana,oman onnensa nojassa Sisun ei ole tarvinut olla.
Kukaan ei kuitenkaan ole sitä kotiinsa huolinut, tai murehtinut sen vaivoja.
Sisulla oli paha korvatulehdus ja peräaukon tukkiva paise, kun se pääsi tyttäreni rakastavaan ja huolehtivaan huomaan.
Nyt nämäkin on hoidettu.
Ensimmäisessä kuvassa rauhoittava piikki leikkausta varten taitaa jo vaikuttaa.
Kuulin juuri, että rokotukset ja siru on myös hankittu ja kohta päästään noutamaan passi uuden elämän alkuun Suomessa.
Sisulta puuttuu toisesta takajalasta tassu.Ken tietää, missä se on menetetty.
Eläinlääkäri arvioi Sisun iäksi 7-8-vuotta.
Meillä on hyvinkin vielä puolet lisää yhteistä aikaa.
Se on varma, että Sisun ei ikinä enää tarvitse väistää potkivia jalkoja,poisajavia käsiä.
Täällä kaikki kädet ovat avoinna ja rakastavina.
Merikapteenimme-joksi poikani on Sisun nimennyt- saa arvoisensa vanhuudenpäivät.

Kuin tyttäreni, minäkin olen myyty noiden silmien edessä.
Sisu ei hauku,on sisäsiisti ja kuulemma kaikin puolin sympaattinen,rauhallinen ja mukava kaveri.
Odotan innolla sen tapaamista syyskuussa!

Kesämamma minusta tulee tyttären Kreetalla oloaikoina kesäisin.
Uskon, että Sisu, kuin Santtukin tulee rakastamaan yhteisiä, tulevia kesiä mummulassa.

Istahdin tähän kirjoittamaan blogiin.
Nousen ylös,kiertelen kotona kotvan aikaa.
Mitään ei tule mieleen aloittaakseni postauksen.

Kertoisinko ihanista aamuista maalla.
Kun tikka nakuttaa soramontun kelossa aamiaista etsien.
Tai orava viskoo suuresta kuusesta käpyjä samoissa puuhissa.
Kuinka ihanalta tuoksuu aamukasteinen nurmi.

Tai sieniretkistä metsään.
Kun eteen avautuu keltaisenaan kanttarellia.
Tai, kun istahdetaan tauolle tutulle kaatuneelle puunrungolle ja metsä kuiskii ympärillä ja auringonvalo siivilöityy lehvistön läpi.
Tai, kun metsäkyyhkynen lehähtää vierestä ja aiheuttaa hetken sydämentykytyksen.

Saisinko postaukseen aihetta hurmaavista illoista.
Kertoisinko, kuinka mummulan pihan kesäillan näkymää ei minun mielestäni korvaa mikään.
Ja kuinka vähän aikaa vain kestää se kaikkein kaunein hetki.
Silloin minun pitää aina olla siinä tietyssä kohtaa ja antaa katseeni pyyhkäistä pihan laidasta laitaan.
Nähdä vanhan saunan viereiset heinät laskevan auringon vastavalossa,pihakoivujen varjot nurmella.Se, kuinka kauniisti kultainen ilta-aurinko maalaa navetan seinää ja kuinka lempeiksi kaiken ääriviivat sillä hetkellä pyöristyvät.

Hauska olisi myös kertoa siitä, kuinka mukava on käväistä pienenpienen maalaiskylän ainoassa marketissa.
Kun päiviä on metsässä ja puuhastelee pihalla, se on pieni ohjelmanumeronsa sekin.
Ihastella matkalla peltoja silmänkantamattomiin, järveä ja jokia ja astua sisään viileään markettiin.
Kauppareissua varten on jopa hiukan siistiydyttävä.
Kuinka on erilaista meininkiä (kuin kaupungissa), kun tuttujen kassojen kanssa tulee jutusteltua sopisiko esim. hänen mielestään nämä amppelikukat mummun ja vaarin haudalle jne...
Isännät saappaissaan ja emännät huivit päässä,kaikilla rento tunnelma ja melkein kaikki tuttuja keskenään.

Tässäpä tätä tulikin.
Täällä kaupunkikodissa ajatus lentää mummulaan takaisin ja toivoo, että nämä neljä päivää menisivät nopsaan, että auto taas kurvaisi tuttuun tienhaaraan.

Aamulla matkustin Helsinkiin viemään 20l kanttarellia toimistolle työkaverilleni.
Menomatkalla bussissa jo tunsin itseni metsäläiseksi.Suretti kaunis kaaliperhonen, joka räpisteli bussissa ikkunaa vasten.Tunsin sitä kohtaan sielujen sympatiaa.
Juuri maalta ja metsästä tulleena, koko hellepäiväinen pääkaupunki tuntui niin vieraalta ja oma olo oli outo.Tunsin itseni täydellisesti ulkopuoliseksi.
Suuri kaiho päästä nopeasti takaisin maalle, kulkemaan paljain jaloin ja haistelemaan niityn ja metsän tuoksuja.

Retken ainoa ihana asia oli Tanskasta vierailemaan tullut systeri.
Menimme nimikkokahvilaani Ursulaan istumaan ja vaihtamaan kuulumiset.
Siinä saivat sitten kyytiä keski-ikäisten naisten vaivat ja muut karjalaisella hirtehishuumorilla höystettynä. :)
Olipa taas niin mukavaa istua pikkusiskon kanssa nenät vastakkain.
Huomen aamuna nopeasti nopeasti takaisin mummulaan maalle! 
Ihanaa helteistä viikkoa kaikille! <3 <3

Kiertelin ja katselin kameran läpi hyvin lähelle.
Kyllä löytyy niin paljon kauneutta sieltäkin, mihin ei silmä yleensä pysähdy katsomaan.Pieni sininen kukkakin n.3mm läpimitaltaan.
Mitä hienoja "suonia" ja kuvioita.
Luonnon täydellisyyttä mittaamattomasti joka puolella. <3