Tämän ihanan palleron kohdatessani tänään,jokin napsahti paikoilleen,kuin siinä yhdessä mainoksessa.

Juurihan minä onnellisena huomasin, että voikukatkin ovat jo auenneet.
Tässä keväthumalassa silmät etsivät kaikkea juuri puhjennutta ja kesä on siellä tulossa vasta...

Kliks! Ja tein itseni kanssa sopimuksen.
Yritän olla antamatta minkään huolen, stressin tai muun negatiivisen sävyn tulla sen asian päälle, että nyt on kesä!
Se odotettu, se kaihottu, se lyhyt ja ainutlaatuinen.

Sopimukseen kuuluu, että yksinkertaisesti päätän löytää jokaisesta päivästä sen sulosuven!
Satoi, tuuli tai myrskysi,kauneus on jokaisessa päivässä.
Voin pihistä hetken sisätiloissa jos siltä tuntuu, mutta ulos päästyäni kesän on voitettava ja kaiken sen ihanan, missä voi silmiänsä lepuuttaa.

Tämä on hyvä päätös, ja aijon sen pitää!
Tarkoituksenani ei ollut väittää, että kesän lopun merkkejä on jo havaittavissa.Vain yksinkertaisesti se, että en halua haaskata hetkeäkään turhanpäiväiseen tänä kesänä:

"...ja mä aion elää sen"   :)