tiistai 6. syyskuuta 2016




Olin jo pidempään kaivannut.
Lämpöä viluuni ja valoa pimeään.
Sitten saavuitkin Sinä.
Osasit jo ihan alussa liehitellä niin, flirttailit ja sait pään pyörryksiin.
Veit viiskymppistä kuin pässiä narussa.
Suhteemme syvetessä kuljetit minua paikkoihin. Näytit niin, niin paljon kaikkea kaunista.
Hyväilit hellästi ja lämpimästi, kiedoit syleilyysi.
Koin kanssasi uskomattoman paljon. Tunteeni  paljaina ja avoimina- kaikelle.

Onneni kukkuloilla huomasin, että aloit muuttua.
Kiihkeän tangomme tempo muuttui hitaammaksi valssiksi.
Tajusin, että teit hienovaraisesti lähtöä.
Teit senkin kauniisti.
Säälit tuskaa tuntevaa, palasit hetkittäin ja halasit vielä kuumasti.

Nyt olet mennyt.
Niin kaunis muisto sinusta kuitenkin jäi.
Sitä vaalin sydämessäni.
Lämmölläsi, jonka avokätisesti minulle lahjoitit, jaksan pitkään.
Tulen ikävöimään sinua - Kesä!





10 kommenttia:

  1. Jos Kesä osaisi lukea, niin taatusti palaisi takaisin, niin kauniisti hänestä kirjoitit.
    Sinulta kirjoittaminenkin onnistuu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kun osaisikin! :) Olisin vaikka heti valmis uuteen kierrokseen! :D
      Kiitos paljon Sirpa! <3 Kun tapaatte Madeiralla, lähetä paljon terveisiä! ;)

      Poista
  2. Kaunis rakkausruno mielivuodenajallesi ;)

    VastaaPoista
  3. Voi kuinka kaunis runo rakkaalle kesälle ♥
    Onneksi kauniit ja lämpimät muistot sentään jäivät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti jotenkin kunnioittaa ihanaa kesää. :)
      Kauniilla ja lämpimillä muistoilla mennään läpi harmaan, pimeän ja kylmän taas. :)
      Kiitos Ansku" <3

      Poista