Horsman kauneutta kukinnankin jälkeen.
Olen ruosteen ja harmaiden lautojen ikuinen ihailija.
Karvajalka kiipes langalle.
Pakuria menossa kohta kuivuriin.
Vähäiseksi jäi suppissato tänä syksynä.
Metsä, rakas ystävämme.
Pelastin reppanat pakkasyön alta maljakkoon.
Hienoja ruskean sävyjä!
VastaaPoistaVarsinkin ensimmäinen ja toinen kuva ovat vaikuttavia.
Huomasin itse vasta kuvia ladatessani, että osui hyvin värimaailma keskenään noihin ekoihin. :) Itsekkin pidän noista kahdesta ensimmäisesä kuvasta.
PoistaTuo horsman "kota" on kyllä upea.Mietiskelin, mitä siitä voisi tehdä.Yritin pyörittää kranssiksi paria toistensa ympäri, mutta sitä se ei kestänyt hajoamatta.
Kiitos Seija! <3
Ihanat pelastetut! Sekä laudat ja naulat!
VastaaPoistaEikö? :)Kiva kuulla, että sinäkin pidät ruosteisista ja auringon, tuulen ja tuiskun kuluttamista.
PoistaKiitos Satu! <3
Ihanat horsman kiekurat, mutta kyllä kakkoskuva on nyt suosikkini.
PoistaEnsimmäistä kertaa oikein tutkailin niiden kauneutta.
PoistaMutta vielä enemmän kolahti minullekin tuo mummulan vanhan, romahtaneen ladon lauta. :)
Kiitos Sirpa! <3
Ihanat kuvat, ja voi ihanuus noita harmaita lautoja ♥
VastaaPoistaMeidän veneen tiikkikantta ja kaiteita emme ole koskaan käsitelleet mitenkään, koska ovat niin kauniin harmaaksi patinoituneet. Jotkut niitä joka vuosi hiovat ja lakkaavat ruskeiksi, mutta se ei ole se meidän "juttu" ollenkaan ;)
Sinun postauksissasi onkin vilahdellut noita ihania laitureita jne.
PoistaSelvästi jaamme mieltymyksen harmaaseen,patinoituneeseen puupintaan. :)
Voin kuvitella, miten kaunis veneenne tiikkikansi on! <3
Kiitos Ansku! <3
Vanhat harmaat laudat ovat vaan niin kauniita!
VastaaPoistaNe vaan on niin kauniita! :)
PoistaKiitos Hannele! <3
Hienoja kuvia!
VastaaPoistaTuo metsäkuva on upea!
Mukavaa viikonloppua!
Kiitos, samoin sinulle.
PoistaMetsä on upea ja kaunis-AINA! :)
Kiitos Sari! <3