Onko missään niin helppo hengittää, kuin lokakuisessa metsässä?
Metsän matto on kostea ja apposellaan.
Sammaleet ja kaikki, mikä vain voi imeä itsensä täyteen vettä, on sen tehnyt.
Metsässä on kuin erityinen ilmasto juuri nyt?
Kesän kuiva poistunut ja routa ei vielä ole vaellellut mättäillä.
Tuntuu, kuin joku varaventtiili avautuisi omissa keuhkoissa.
Niin että saa vedettyä mahdollisimman syvään ja täydesti tätä hapekasta ja kosteaa ilmaa.
Kostea sammal ja vieno pihka,jostain hyvin kaukaa ehkä pieni savun hipaisu.
Parfyymi parhaasta päästä!
Aurinkokin kävi edes pariksi minuutiksi toivottelemassa hyvää iltaa parvekkeen pajuaidan välistä.
Huomista torstain toivoa kohden.<3
Kauniisti kerroit metsästä. Mökkimetsämme aluskasvillisuus on melko tiheää. Saniaisetkin ovat niin korkeita, että bambit mahtuvat niihin piiloutumaan ja emoaan oottamaan. Kävely siellä on keskikesällä hankalaa, mutta aikaisin keväällä ja näin syksyllä -täydellistä!
VastaaPoistaIhania nuo auringon pilkahdukset!
Metsä inspiroi minua aina.Mukava kuulla, jos suuri rakkauteni sitä kohtaan välittyy lukijalle.<3
PoistaHeti karkasi ajatukset pieneen suloiseen,suurisilmäiseen bambiin sinne kesäisten, suurten saniasten alle.:)
Pienetkin auringon pilkahdukset ovat aina virkistäviä tähän aikaan vuodesta.
Kiitos Seija! <3
Kauniit kuvat ja teksti. Lokakuinenkin metsä on tosiaan ihastuttava. Metsä <3
VastaaPoistaMetsä vaan on niin ihana.Suuri voimanlähde.Eri vuodenaikoina erilailla ihastuttava.
PoistaKiitos Ninnu! <3
Samaa mieltä kuin Seija, kauniita sanoja metsämättäistä...ja noita auringon pikahduksia voisi olla enemmänkin :)
VastaaPoistaMukavaa illan jatkoa!
Kiitos Sirpa! <3 Ajattelin metsässä nauttiessani tuosta kosteasta ja ihanasta ilmasta myös niitä suloisia hetkiä, kun aurinko siivilöityi puiden välistä kesällä,ihan vähän aikaa sitten.Kuinka metsä muuttaakaan muotoaan eri vuodenaikoina.Mutta ei jätä koskaan kylmäksi.Aina löytää kaunista sanottavaa.:)
PoistaMukavaa illan jatkoa sinullekin! <3
Niin todellakin! Tällaisen hengitysongelmaisenkin on helppo hengittää metsän kosteassa sylissä.
VastaaPoistaLempeää loppuviikkoa, Mirjam-Matilda!
Täällä toinen ajoittainen hengitysongelmainen.:) Juuri sitä tunnetta, kun on todella helppo hengittää, yritinkin välittää tuolla maininnalla varaventtiilistä.
PoistaIhanaa ja lempeää loppuviikkoa sinullekin Piipe ja kiitos! <3
Rakastan syksyistä metsää..♥
VastaaPoistaNiin minäkin. :)
PoistaKiitos Hanele! <3
Ilman metsää ja merta tuskin pärjäisin. Valtavia voimavaroja molemmat. Lisänä vielä armaan auringon ihanat pilkahdukset :)
VastaaPoistaKauniit kuvat ja suloiset sanat sammaleista ja metsän mättäistä ♥
Heti huomenna koirien kanssa metsälenkille happirikkaaseen ja raikkaaseen ilmaan, ihanaa!
Virkistävää viikonloppua sinulle ♥
Minäkin kuihtuisin, jos en pääsisi metsään tai villiin luontoon yleensä.
VastaaPoistaNiin kuin sanoit,valtava voimavara!Auringon pilkahdukset, varsinkin tähän vuodenaikaan, vaikka olisi kuinka lyhyitä pilkahduksia, auttavat myös jaksamaan.
Koirillekin varmasti metsä tällä hetkellä taas hajukylläinen ja mielenkiintoinen paikka.:)
Virkistävää, ja mummonrakkauden täytteistä viikonloppua myös sinulle Ansku! <3 :)
Kiitos! <3
Syysmetsä on rikastuttava. Se on kaunis ja lumoava, varsinkin, jos aurinko pilkottaa puiden välistä ja myös kun illan hämy alkaa laskeutua.
VastaaPoistaAh, niin on aimarii! <3
Poista