Tänään on itketty ja huokaistu helpotuksesta.
Koettu raskasta surua potkut saaneiden työkavereiden takia.
Tunnettu laidasta laitaan ja purettu paineita jakamalla muiden kanssa tämän kahden viikon tuntoja.
Itse sain pitää työpaikkani.
Mutta tässä menee kyllä kauan, ennen kuin tunnelma työpaikalla normalisoituu.Vai normalisoituuko?
Ravisteli.
Toi eteen sen tosiasian, ettei mikään täällä ole itsestäänselvää.
Epäoikeudenmukaista ja epäreilua kylläkin.
Ja senkin, kuinka ihminen hakeutuu toisen luo ja saa laumasta voimaa hetkinä, joina itse on niin pieni.
Otettava niistä pienistä ilontunnon rihmoista koppi ja kerittävä niitä suuremmiksi keriksi.
Mutusteltava sitä tosiasiaa, että minä pääsenkin lähtemään vuorotteluvapaalle.
Ettei se kaikki ihana karannutkaan, vaan siellä se odottaa.
Työnnettävä se häpeän tunne tuonnemmaksi.Tunne siitä, että voinko minä kasvattaa riemun sisälläni taas täyteen mittaansa, kun toisille kävi huonosti.
Ihmisen mieli on eriskummallinen.
Minähän en tälle mitään voinut, mutta silti.
Toivotan kaikille teille upeille naisille hyvää NAISTENPÄIVÄÄ!!!
Olen niin kiitollinen, että on tämäkin foorumi, jossa joukko jo tutuiksi käyneitä naisia kanssaelää näissä tummasävyisissäkin kohdissa elämää kanssani.<3
Ajattelin kuin näin nuo keltaiset kukat, että onnea on ollut ja hyvin on käynyt!
VastaaPoistaOnnittelut siitä ja saat vielä pitää vuorotteluvapaasi.
Lämmin ja tunteva ihminen murehtii näin toisten puolesta, mutta ethän sie ole millään lailla syyllinen näihin tapahtuneisiin. Ja kukaan pois joutunut työkaverisi ei varmasti missään tilanteessa ajattele näin kenestäkään työpaikkansa säilyttänestä. Tämä aika vaan on niin armotonta!
Nyt hymyä huuleen ja odottamaan sitä vuorotteluvapaata!
Kiitos ihana Vikki! <3
PoistaKerkesin jo vaihtaa kuvien paikkaakin kun ajattelin, että laitetaan tummasävyinen ensin ja iloisempi sitten tuonne perään.
Kyllä tässä on nyt kaivettava se ilo, joka jo poreili sydänalassa takaisin ja annettava tulevan ihanan kesän parantaa haavat.
3 viikon päästä jo seikkailu alkaa.:)
Olen tosi iloinen puolestasi!♥
VastaaPoistaNyt vaan nokka pystyyn ja hymyä huuleen, kuten Vikki sanoi!
Mukavaa naistenpäivä illan jatkoa!
Kiitos kovasti sinullekin ihanainen Sirpa kannustavasta kommentista! <3
PoistaOlipa helpottavaa kuulla, kiitos kun heti kerroit.
VastaaPoistaKyllä sinulla on täysi oikeus saada ilolla odottaa vuorotteluvapaatasi!
Tietenkin työpaikallasi on nyt muut asiat pällimmäisenä, mutta ainakin epävarma tilanne on nyt ohi ja uuden vaiheen työstäminen on kaikilla alkanut.Voimia kaikille!
Kiitos kauniista kullerokimpusta ja reilu tunti vielä naistenpäivääkin jäljellä :)
Voi kiitos Seija sinulle vahvistavista sanoistasi! <3
PoistaEiköhän tämä tunnelma tästä nouse pikkuhiljaa.Tämän tapahtuman takia olen entistä onnellisempi siitä, että saan pienen breikin työelämään ja keskittyä itselleni tärkeimpiin asioihin. :)
Iloa ja onnea sinulle. Kuten sanoit ethän sinä tapahtuneelle mitään voinut. Nauti tulevasta.
VastaaPoistaKiitos kovasti sanoistasi mummo! <3
PoistaVarmasti on sekava olo ja tunnet haikeutta poispotkittujen työtovereidesi puolesta. Toivon, että he löytävät pian uuden työpaikan ja elämä normalisoituu heidän kohdallaan.
VastaaPoistaSinulle onnittelut! Hienoa, että pian pääset vuorotteluvapaalle. :)
Kyllä tämä vei mehut naisesta. :) Vaikka yritin suhtautua rohkeasti ja optimistisesti, nyt kun kaikki on ohi ja sainkin pitää työpaikkani koko keho on voimaton ja purkaa stressiä vähän vieläkin.
PoistaKiitos paljon Piipe! <3
Voi miten hienoja uutisia! Olen helpottunut ja iloinen puolestasi :)
VastaaPoistaToivottavasti saat läpikäytyä ikävät tunteet ja purettua stressin mahdollisimman hyvin, että pääset nauttimaan helpotuksen ja ilon tunteesta sinäkin ♥
Työpaikkansa menettäneille toivon uusien, myötäisten tuulien puhaltavan. Asioilla on yleensä tapana järjestyä, tavalla tai toisella.
Kihelmöivän kivaa vuorotteluvapaan odottelua sinulle ihanainen ♥
Kiitos ihanainen Ansku! <3
PoistaOlin ihmeissäni, kun tilanne kohdallani raukeni hyvin, mutta oma fiilis ei ollutkaan riemuisa,eikä palautunutkaan heti odottavan innostuneeksi.
Ilmeisesti stressi oli aika syvää, ja kesti pidempään toipua siitä. Nyt vasta alkanut tuntua normaalimmalta.Tästä vielä hiukan matkaa ja toivon, etä palaan siihen kihelmöivään vuorottelun odotteluun. :)
Minäkin toivon, että potkut saaneet kollegat löytävät nopsaan myötätuulta.<3